Suomenmaan blogi 2.10.2020: Ainakin sadasosasekunnin muita parempi

Tori on täynnä ihmisiä ja keskellä hiihtää mies. Näköispatsaan ansioista myös tulevat sukupolvet oppivat Kurikan jätin maineteot. Syyskuun viimeisenä lauantaina Mietaan patsaan paljastuksen lisäksi tapahtui muutakin merkittävää. 

Varhain lauantaiaamuna Seinäjoella oli koolla kolmen maakunnan toimijoita viennin tulevaisuutta rakentamassa. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yrittäjäjärjestöjen edustajia, maakuntajohtajia, koulutuksesta vastaavia henkilöitä, yrittäjiä sekä Vaasaan, Kokkolan ja Seinäjoen kaupunginjohtajat. Yhteisen pöydän ääreen toimijat toi keskustelu siitä, miten voisimme yhdessä parantaa viennin toimia. 

Koronaepidemia on vaikuttanut voimakkaasti Suomesta tapahtuvaan vientiin. Hiljattain lanseeratun viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelman avulla pyritään palauttamaan Suomen vienti kasvu-uralle vuoden 2021 aikana. Ohjelmalla tavoitellaan vientiyritysten määrän kasvua sekä autetaan nykyisten vientiyritysten vientiä. Viimeiset puoli vuotta on väkevästi todistanut miten taloutemme on riippuvainen globaalin talouden kehityksestä. Pienellä vientivetoisella maalla ei ole mahdollisuutta jäädä seuramaan sivusta, kun maailma ympärillä mullistuu, vaan on oltava itse muutoksessa aktiivisesti mukana. 

HALUAMME JOKAINEN että entistä useampi yritys pääsisi vaivattomammin myymään tuotteitaan maailmalle. Tästä syystä kansalliset ja alueelliset toimijat, sekä julkiset kuin yksityiset palvelut toimivat entistä saumattomammin yhteen. Viennin arvoketju voi alkaa pieneltä konepajalta ja päätyä kuluttajan tai ammattilaisen käyttöön toisella puolella maailmaa, sekä patenttirekisteriin. Kauppa on yhteisen hyvinvointimme kivijalka. Alueilla on voimaa houkutella yrityksiä ja osaajia, kaikki on vain tehtävä helpommaksi.

Meillä on vahvaa osaamista niin perusteollisuuden, ruokaviennin, lääketeollisuuden, kuin myös aineettoman arvoketjun viennissä. Bio- ja kiertotalouteen liittyvä osaaminen on hyvä esimerkki. Usein se nähdään tuiki tavallisena arkipäivän toimintana . Maailmalla meidän tapamme toimia kiinnostaa. Suomi on kiertotalouden edelläkävijä. Hyödynnämme jo nyt huomattavan osan kotitalouksista syntyvästä jätteestä. Tätä kelpaa kertoa myös eteenpäin. Harva meistä mieltää kunnan arkista perustoimintaa valtavaksi vientipotentiaaliksi. Sitä se kuitenkin on.

Erikoistuminen edellyttää vahvaa osaamista. Hiljattain korkeakouluverkostoa vahvistettiin useilla uusilla aloituspaikoilla ympäri maan. Viennin kasvun kannalta on ehdottoman tärkeää, että huolehditaan koulutuksen mahdollisuuksista eripuolella suomea. Mielenkiinnolla odotan myös sitä, missä kaikkialla vientiosaaminen otetaan vahvasti osaksi yrittäjyyskasvatusta. Siihen kannustin myös Seinäjoella. 

SEINÄJOELLA KÄYTIIN hyvä keskustelu. Suurella ilolla tervehdin erityisesti Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan kaupunkien vahvaa yhteistä tahtoa tiivistää yhteistyötä vientitoimien eteen. Tällä tavalla noustaan kansallisesta kansainväliseen sarjaan. Seuraava askel on jo työn alla, olen tiedustellut ruotsalaisten halukkuutta olla mukana yhteisissä vientiponnisteluissa pohjanmaan maakuntien kanssa. 

Kaikille meille jotka muistamme maastohiihdon 1980-luvun, tämä tuo hymyn kasvoille. Mitä jos Juha Mieto ja Thomas Wassberg olisivat hiihtäneet yhteispohjoismaisessa viestijoukkueessa. Muuttuneessa maailmassa yhteiset vientitoimet voivat olla pohjolan valtioiden onnistumisen arkea. Olemme muuta maailmaa osaavampia ja parempia. Ainakin sadasosan verran, kunhan teemme yhdessä.

Mika Lintilä
elinkeinoministeri