Kiitän lämpimästi luottamuksesta Euroopan parlamentin vaaleissa. Tällä kertaa se riitti EU-parlamentin varajäsenyyteen ja täten jatkan töitä Suomen ja suomalaisten parhaaksi Suomen kansallisessa parlamentissa. 21 420 ääntä on iso määrä ääniä. Nöyrä kiitos niistä jokaisesta.
Kansanedustajana olen saanut vaikuttaa kotimaan päätöksenteossa jo yli 25 vuoden ajan. Näistä kuusi vuotta olen toiminut ministerin tehtävissä niin työ- ja elinkeinoministeriössä kuin valtiovarainministeriössä. Työ on ollut näköalapaikka niin kotimaan, EU:n kuin kansainväliseenkin päätöksentekoon.
Ministerinä sain kuvan siitä, millaiseksi meidät suomalaiset mielletään ulkomailla: olemme rehellistä, vakautta lisäävää, periksiantamatonta pohjoista kansaa, joka uskoo isojen asioiden ratkaisujen löytyvän vahvalla yhteistyöllä. Samalla sanomme suoraan ei liian tarkalle ja turhaa byrokratiaa lisäävälle sääntelylle.
Eduskunnassa vaikutan parhaillaan valtiovarainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä. Olen turvallisuuden ja talouden asialla – otathan myös somekanavani seurantaan.
Mika Lintilä
Toholampi
Vielä on kesää jäljellä, mutta pikkuhiljaa alkaa katseet kääntymään myös politiikan tulevaan syksyyn. Politiikan syksystä ei ole tulossa helppo. Elämme erittäin haasteellista tilanne, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Ei ole liioittelua sanoa, että harvoin on maailma ollut niin sekaisin kuin tällä hetkellä. Sodat, ääriryhmien toimet, ja vielä USA:n tulevat vaalit, tekevät tulevaisuuden ennustamisesta äärimmäisen vaikeaa ja
Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne muuttui pysyvästi, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan reilut kaksi vuotta sitten. Turvallisuustilanteen muutos oli nähtävissä jo vuonna 2014, mutta havahtuminen todellisuuteen tapahtui vasta laajamittaisen hyökkäyssodan alettua. Eurooppa, joka oli sinisilmäisesti luottanut itänaapurin kehittyvän parempaan suuntaan, heräsi todellisuuteen yhden päivän aikana. Siitä lähti käyntiin myös Suomelle historiallisesti tärkeä NATO-prosessi. Puolustusliitto NATO ja
Kansanedustaja Mika Lintilän mielestä julkisen talouden sopeutustoimien lisäksi kehysriihessä tulee päättää toimista investointien vauhdittamiseksi Suomeen. Tämän viikon uutiset SSAB:n ratkaisusta ovat varoittava esimerkki siitä, että investointijunat ajavat lopullisesti Suomen ohitse, sanoo Lintilä. Hallitus on keskittynyt kriisitietoisuuden lisäämiseen niin voimakkaasti, että niin kuluttajien kuin yritysten luottamus talouteen on nyt ennätys alhaalla. Meidän on kyettävä palauttamaan usko tulevaan ja palattava kasvun tielle. Suomi on kuitenkin edelleen pohjimmiltaan hyvä maa investoida, korostaa Lintilä.
Suomessa on tarve vahvistaa kasvua, jolla taataan vakaa ja kestävä pohja taloudelle ja hyvinvointiyhteiskunnalle. Vanha toteamus kakun leipomisesta ennen sen jakamista pitää edelleen paikkansa. Tällä hetkellä elämme uutta teollista vallankumousta, joka ohjaa kansainvälistä kilpailua. Uuden luominen on suomalaisten yritysten, mutta myös koko Suomen menestymisessä keskeisessä roolissa. Se onnistuu investoimalla ja panostamalla yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan
Tulevan talven energiatilanne on haastava. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan välitön vaikutus Suomeen oli energiayhteyksien katkeaminen. Samalla väheni lähes kolmasosa sähkön tuontikapasiteetista Suomeen. Sähkön lisäksi öljyn, kivihiilen, putkikaasun ja puupolttoaineiden tuonti Venäjältä loppui. Samalla täytyy muistaa, että Ukraina kärsii sodasta kovimman hinnan. Ukraina on myös vastannut osaltaan naapurimaidensa kuten Moldovan energiahuollosta. Viimeisimpien tietojen mukaan useampi miljoona kansalaista
Turvallisuus syntyy lähellä on osuva viisaus, kun pohdimme huoltovarmuuden rakentumista. Huoltovarmuudessa on aina kyse kotimaisuudesta. Kotivara ei voi olla naapurin varastossa, varsinkaan jos se varasto on kotimaisten rajojen ulkopuolella.Suomalainen siirtymä on kotimaisuuden vahvistamista sellaisella tavalla, jolla parannamme kykyämme kestää kriisejä ja kykyä selviytyä kriiseistä. Valitettavasti kyllä, sota on tullut Venäjän syystä Eurooppaan ja Ukrainaan, joka