Uutiset

Vielä on kesää jäljellä, mutta pikkuhiljaa alkaa katseet kääntymään myös politiikan tulevaan syksyyn. Politiikan syksystä ei ole tulossa helppo. Elämme erittäin haasteellista tilanne, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Ei ole liioittelua sanoa, että harvoin on maailma ollut niin sekaisin kuin tällä hetkellä. Sodat, ääriryhmien toimet, ja vielä USA:n tulevat vaalit, tekevät tulevaisuuden ennustamisesta äärimmäisen vaikeaa ja syystäkin huolestuttavat niin meitä poliitikkoja kuin tavan kansalaisia. Suomen kansalliseen politiikkaan tulee vaikuttamaan ja eduskuntaa merkittävästi työllistämään kansainvälisen politiikan epävarmuus.

Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne muuttui pysyvästi, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan reilut kaksi vuotta sitten. Turvallisuustilanteen muutos oli nähtävissä jo vuonna 2014, mutta havahtuminen todellisuuteen tapahtui vasta laajamittaisen hyökkäyssodan alettua. Eurooppa, joka oli sinisilmäisesti luottanut itänaapurin kehittyvän parempaan suuntaan, heräsi todellisuuteen yhden päivän aikana. Siitä lähti käyntiin myös Suomelle historiallisesti tärkeä NATO-prosessi. Puolustusliitto NATO ja vahva maanpuolustuksemme yhdessä turvaa nyt Suomen koskemattomuutta. Kokonaisturvallisuus on kuitenkin myös paljon muuta, kuin vahva sotilaallinen puolustuskyky. Elinvoimaiset raja-alueet ovat

Suomessa on tarve vahvistaa kasvua, jolla taataan vakaa ja kestävä pohja taloudelle ja hyvinvointiyhteiskunnalle. Vanha toteamus kakun leipomisesta ennen sen jakamista pitää edelleen paikkansa. Tällä hetkellä elämme uutta teollista vallankumousta, joka ohjaa kansainvälistä kilpailua. Uuden luominen on suomalaisten yritysten, mutta myös koko Suomen menestymisessä keskeisessä roolissa. Se onnistuu investoimalla ja panostamalla yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä vahvistamalla yritysyhteistyötä oppilaitosten kanssa. Tarvitsemme yritysten luomaa kasvua. Mitä enemmän uusia työpaikkoja syntyy yksityisiin yrityksiin, sitä paremmin voimme turvata

Tulevan talven energiatilanne on haastava. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan välitön vaikutus Suomeen oli energiayhteyksien katkeaminen. Samalla väheni lähes kolmasosa sähkön tuontikapasiteetista Suomeen. Sähkön lisäksi öljyn, kivihiilen, putkikaasun ja puupolttoaineiden tuonti Venäjältä loppui. Samalla täytyy muistaa, että Ukraina kärsii sodasta kovimman hinnan. Ukraina on myös vastannut osaltaan naapurimaidensa kuten Moldovan energiahuollosta. Viimeisimpien tietojen mukaan useampi miljoona kansalaista on Ukrainassa ilman sähköjä.Suomalaiset ja Eurooppa antoivat yhteisen tuen Venäjän pakotteille ja samalla sitoutuivat myös siihen, että tulemme maksamaan energiassa

Turvallisuus syntyy lähellä on osuva viisaus, kun pohdimme huoltovarmuuden rakentumista. Huoltovarmuudessa on aina kyse kotimaisuudesta. Kotivara ei voi olla naapurin varastossa, varsinkaan jos se varasto on kotimaisten rajojen ulkopuolella.Suomalainen siirtymä on kotimaisuuden vahvistamista sellaisella tavalla, jolla parannamme kykyämme kestää kriisejä ja kykyä selviytyä kriiseistä. Valitettavasti kyllä, sota on tullut Venäjän syystä Eurooppaan ja Ukrainaan, joka on maantieteellisesti lähempänä kuin arvaisikaan. Onneksi olemme varautuneet pahaan päivään ja panostaneet huoltovarmuuteemme tavalla, josta nyt muualla Euroopassa otetaan mallia.Huoltovarmuuden