Uutiset

Suomessa on tarve vahvistaa kasvua, jolla taataan vakaa ja kestävä pohja taloudelle ja hyvinvointiyhteiskunnalle. Vanha toteamus kakun leipomisesta ennen sen jakamista pitää edelleen paikkansa. Tällä hetkellä elämme uutta teollista vallankumousta, joka ohjaa kansainvälistä kilpailua. Uuden luominen on suomalaisten yritysten, mutta myös koko Suomen menestymisessä keskeisessä roolissa. Se onnistuu investoimalla ja panostamalla yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä vahvistamalla yritysyhteistyötä oppilaitosten kanssa. Tarvitsemme yritysten luomaa kasvua. Mitä enemmän uusia työpaikkoja syntyy yksityisiin yrityksiin, sitä paremmin voimme turvata

Tulevan talven energiatilanne on haastava. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan välitön vaikutus Suomeen oli energiayhteyksien katkeaminen. Samalla väheni lähes kolmasosa sähkön tuontikapasiteetista Suomeen. Sähkön lisäksi öljyn, kivihiilen, putkikaasun ja puupolttoaineiden tuonti Venäjältä loppui. Samalla täytyy muistaa, että Ukraina kärsii sodasta kovimman hinnan. Ukraina on myös vastannut osaltaan naapurimaidensa kuten Moldovan energiahuollosta. Viimeisimpien tietojen mukaan useampi miljoona kansalaista on Ukrainassa ilman sähköjä.Suomalaiset ja Eurooppa antoivat yhteisen tuen Venäjän pakotteille ja samalla sitoutuivat myös siihen, että tulemme maksamaan energiassa

Turvallisuus syntyy lähellä on osuva viisaus, kun pohdimme huoltovarmuuden rakentumista. Huoltovarmuudessa on aina kyse kotimaisuudesta. Kotivara ei voi olla naapurin varastossa, varsinkaan jos se varasto on kotimaisten rajojen ulkopuolella.Suomalainen siirtymä on kotimaisuuden vahvistamista sellaisella tavalla, jolla parannamme kykyämme kestää kriisejä ja kykyä selviytyä kriiseistä. Valitettavasti kyllä, sota on tullut Venäjän syystä Eurooppaan ja Ukrainaan, joka on maantieteellisesti lähempänä kuin arvaisikaan. Onneksi olemme varautuneet pahaan päivään ja panostaneet huoltovarmuuteemme tavalla, josta nyt muualla Euroopassa otetaan mallia.Huoltovarmuuden

Koko Suomen ja maakuntien merkitys on noussut sellaiseen arvoon, joka meille keskustalaisille on tuttu asia, muttei kaikkialla Suomessa tai suomalaisten keskuudessa tunnustettu asia.Elinvoimaiset maakunnat ovat turvallisuuspolitiikkaa ja huoltovarmuutta. Puolustuspoliittisesti asumattomat alueet ovat puolustuksellinen riski, joka pitää tiedostaa. Elämme kriisien sävyttämiä vuosia ja aikaa, jolloin Euroopassa käydään sotaa. Samalla sään ääri-ilmiöt meillä ja muualla maailmassa muistuttavat ilmastonmuutoksen jatkuvasta läsnäolosta. Näiden kahden epäkohdan tuottamiin ongelmiin löytyy onneksi ratkaisuja alueilta, Suomen maakunnista.Keskustassa olemme olleet omavaraisuuden, kotimaisen ruuan ja

Kuluneen kahden vaalikauden aikana olen elinkeinoministerinä ja valtiovarainministerinä toiminut johdonmukaisesti parantaakseni teollisten investointien edellytyksiä Suomeen. Tulostakin on syntynyt, mistä kertovat miljardien eurojen arvoiset investointisuunnitelmat akkumateriaaleista datakeskuksiin ja vetylaitoksiin. Toteutuessaan ne luovat tuhansia hyväpalkkaisia työpaikkoja eri puolilla Suomea. Teollisuuspolitiikasta on tullut politiikan uusi musta, joka ei ole menossa pois muodista vähään aikaan. Vahvaa teollisuuspolitiikkaa tehdään nyt eri nimillä eri maissa, Ranskan ”uusteollistamisesta” Bidenin IRA-pakettiin, ja se uhkaa jopa kiristää Euroopan ja Yhdysvaltojen kauppasuhteita. Teollisuuspolitiikan uusi tuleminen

Energiapolitiikasta on tullut yhä ideologisempi ja arvovärittyneempi politiikkalohko. Omat esityksensä ilmasto- ja energiapoliittiseksi linjaksi tarjosivat viime viikolla Suomen Ilmastopaneeli ja Perussuomalaiset. Perussuomalaiset esittivät muun muassa, että sähkön vapaata liikkuvuutta markkinoilla pitäisi rajoittaa ja fossiilienergian merkitystä kasvattaa. Ilmastopaneeli puolestaan esitti puun polton verottamista ja jätti ydinenergian sivuun keskeisistä esityksistään. Pidän näitä esityksiä haitallisina. Kestävimmät ratkaisut löytyvät nimittäin keskeltä, ei ideologisista ääripäistä. Suomessa on tehty viisasta energiapolitiikkaa jo vuosikymmenet. Energiatuotanto Suomessa perustuu sekä alueellisesti että tuotannollisesti hajautettuun