Tuottavuutta yhteistyöllä

Elinkeinoministeri Mika Lintilän puhe STTK:n Tuottavuustyöryhmän seminaarissa
M/S Silja Serenade 8.2.2018

Arvoisat hyvinvoinnin rakentajat,

Haluan kiittää kutsusta tähän tuottavuutta käsittelevään seminaariin. On hienoa, että työnantajat ja työntekijät yhdessä pohtivat tuottavuuden kehittämistä työpaikoilla.

Tuottavuus sanalla on valitettavasti paha kaiku, vaikka se on pitkällä aikavälillä hyvinvointimme lähde. Viime kädessä yritysten palkanmaksukyky ja uudet työpaikat perustuvat tuottavuuden ja kannattavuuden kehityksen.

Viime vuosina kehittyvissä maissa tapahtuneen tuottavuuden kasvun hidastumista pohditaan monella taholla. Yksiselitteistä syytä sille ei ole löydetty. Selitykseksi on tarjottu muun muassa vähäisempää innovointia, finanssikriisin jälkeisen taantuman jälkiä ja digitalisaation aiheuttamia mittausharhoja.

Vastaava on tapahtunut myös Suomessa. Taloutemme menetetyn vuosikymmenen yksi taustasyy on ollut tuottavuuden kasvun heikentyminen. Epäsuotuisa kehitys on koskenut sekä teollisuutta että palvelualoja.

Perinteinen näkemys on, että pidemmällä aikavälillä tuottavuuserot yritysten välillä tasoittuvat, kun alhaisemman tuottavuuden yritykset oppivat paremman tuottavuuden yritysten toimintatapoja ja saavat käyttöönsä niiden teknologiaa. Tänään teknologista vallankumousta vie eteenpäin robotiikka ja tekoäly.

Monissa maissa on havaittu, että eturivin yritykset ovat karanneet tuottavuuskehityksestä pääjoukolta.  Globalisaation ja teknologisen kehityksen myötä toimialojen tuottavimmat ja kannattavimmat yritykset – ”supertähdet” – vievät markkinoista suuren osan ja määräävät pelin tahdin. Tämän taustalla lienee se, että uuden tiedon ja osaamisen leviäminen yritysten välillä on hidastunut.

ETLA on tutkinut asiaa suomalaisten yritysten osalta. Kansainvälis­ten tulosten tavoin havaitsemme, että tuottavuuserot eturintaman yritysten ja muiden yritys­ten välillä ovat kasvaneet yli ajan. Sen sijaan kansainvälisestä vertailusta poiketen Suomen kohdalla tuottavuuden eturintaman yritykset eivät karkaa muilta yrityksiltä yhtä huomatta­vissa määrin. Tiedon siirron moottori ei ole meillä kokonaan rikki.

Katson, että talouspolitiikkaa olisi suunnattava toimiin, jotka edistävät tuottavuuden kasvua. Tässä keskeisessä roolissa on mielestäni oltava ne toimet, jotka edistävät uusien ideoiden syntymistä, leviämistä ja tuotannossa hyödyntämistä.

Hyvät kuulijat,

Olen tyytyväinen, että Suomen taloudessa on tapahtunut käänne. Luottamus on palautunut, mistä kuuluu kiitos myös vastuullisille työmarkkinaosapuolille.

Tulevaisuuden kasvun näkökulmasta näen keskeisinä kysymyksinä sen, kuinka olemassa olevien yritysten toimintaa uudistetaan ja kuinka luodaan uusille tulokkaille mahdollisuudet kasvaa ja työllistää.

On myös ratkaistava, kuinka työntekijöiden osaamista päivitetään työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan. Elinikäisen oppimisen kehittämisessä on vastuu niin työnantajalla, työntekijällä itsellään kuin yhteiskunnalla.

Olen huolissani siitä, että olemme antaneet kilpailijamaillemme vuosien etumatkan investoimalla heitä vähemmän uuteen teknologiaan ja osaamiseen. Tämä uhkaa murentaa taloutemme tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia.

On hyvä uutinen, että kone- ja laiteinvestoinnit ovat viimein kääntyneet nousuun. Verotuksella on vaikutusta siihen, minne investoidaan. Jotta Suomi olisi yrityksille houkutteleva ympäristö kasvaa, investoida ja työllistää, on tärkeää luoda yrityksille pidemmän aikavälin näkymä veropolitiikan linjasta. Tämän vuoksi verotuksen tiekartan asiantuntijavalmistelu on nyt alkamassa.

Lisäksi julkiset ja yksityiset tuotekehitys- ja innovaatiopanostukset ovat nyt kasvu-uralla. Toivon, että näiden molempien sektoreiden panostuksia voitaisiin kasvattaa siten, että julkinen ja yksityinen sektori panostavat yhdessä TKI-toimintaan neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Jotta voimme pysyä kehityksen eturivissä, näen tärkeänä, että turvaamme asemamme houkuttelevana TKI-toiminnan sijoittumispaikkana. Tästä onnistunut esimerkki on IBM Watson yhteistyö keinoälyn sovellusten tutkimisessa.

Tekoälyn ja robotiikan lisääntymisen vaikutus tuottavuuteen tulee olemaan merkittävä. Haluan, että suomalaiset yritykset niin teollisuudessa kuin palveluissa uudistavat toimintaansa soveltamalla robotiikkaa ja tekoälyä. Meillä on tähän kansainvälisesti vertaillen hyvät edellytykset. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää rohkeutta investoida uuteen.

Hyvät kuulijat,

Uuden teknologian hyödyntäminen ja käyttöönotto edellyttää myös toimintatapojen ja työn organisoinnin muutosta, jotta uudesta saadaan kaikki hyöty irti. Näin työssä tapahtuvan innovaatiotoiminnan avulla saadaan yritysten tuottavuutta vauhditettua. Ei saa käydä niin, että tekoälyn ja digitalisaation avulla tehdään vääriä asioita entistä tehokkaammin.

Kun tekoäly on työkaveri, se edellyttää meiltä uudenlaisia työntekemisen taitoja ja tapoja. Meidän on löydettävä ja opittava oikeat tavat yhdistää teknologia ja inhimillinen osaaminen.

Business Finlandin Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa ohjelma on koonnut yhteen hankkeita eri toimialoilta vuosina 2012-2018, joissa tavoitteena on tukea yritysten kasvua uudistamalla liiketoimintakonsepteja, johtamista, työn tekemisen tapoja sekä työntekijöiden ja asiakkaiden osallistumista kehittämiseen. Näen tärkeänä, että meillä on myös jatkossa tämän kaltaisia ohjelmia, joiden avulla voidaan kehittää työpaikkojen toimintaa.

Työpaikoilla tuottavuuteen voidaan vaikuttaa myös hyödyntämällä erilaisia työaikajoustoja molempien osapuolten tarpeiden mukaan. Myös erilaisilla palkkauksen joustoilla kuten tulospalkkauksella on merkitystä. Pidän hyvänä, että paikallinen sopiminen on edistynyt työmarkkinakierroksella eri pöydissä.

Hyvät kuulijat,

Esitin viime syksynä, että toimialoilla olisi perusteltua käydä vuoropuhelua työnantajien ja palkansaajien kesken kuinka digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat alan tulevaisuuden näkymiin ja kuinka muutokseen voidaan varautua ennakolta. Lisäksi osapuolten olisi mahdollista keskustella myös laajemmin tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisestä sekä toimista, joilla alan kasvua ja pärjäämistä parannetaan.  Hyvinvoiva Finanssiala-raportti on tästä hyvä esimerkki.

Näen myös tämän päivän seminaarin kaltaiset tilaisuudet tärkeinä vuoropuhelun paikkoina. Toivotan teille antoisaa ja idearikasta seminaaria.