Joulun aika yhdistää meitä kaikkia omalla kiehtovalla tavallaan. Juhlista suurinta vietetään enimmäkseen perhepiirissä, mutta tavat ja perinteet ovat samanlaiset monessa kodissa.
Kuusi koristeineen, vierailut sukulaisten ja ystävien luokse, kynttilöiden vieminen läheisten haudoille, joulukirkko, joulusauna ja kaiken kruunaava joulupöytä ovat juhlallisia rutiineja lähes kaikille.
Jouluna pitää saada nauttia ja ennen muuta rauhoittua. Arjen kiireiden siirtäminen sivuun ja hetken tauko jatkuvasta uutisvirrasta ovat meidän jokaisen kansalaisoikeuksia.
Juhlapyhiä ei silti kannata viettää aivan pötkötellen. Joulun tapojen ja perinteiden runsaus tarjoavat meille mainion mahdollisuuden tehdä valintoja muun muassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Syksyllä julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti yhteisen maapallon tulevaisuudesta on karua luettavaa. Emme voi sulkea silmiämme todellisuudelta. Jokainen meistä voi toimia ilmastotalkoolaisina ja se luonnistuu kätevästi joulun vieton lomassa.
Toimiva tapa torjua ilmastonmuutosta jouluna on suosia kotimaista.
Joulupöydän parhaimmat antimet syntyvät puhtaasta kotimaisesta lihasta, kalasta, juureksista, viljasta ja maitotuotteista. Lähiruoista pursuava joulupöytä hillitsee ilmastonmuutosta paremmin kuin kaukaa lennätetyt tuontitavarat. Maukas lähikinkku voittaa antibiooteilla pumpatut ulkomaiset lihapötkylät mennen tullen.
Pukinkonttiin sujautetut kotimaiset kodintuotteet, villasukat, design tai vaikkapa lahjakortti suomalaisen pelifirman valmistamaan älysovellukseen ovat puolestaan oivia valintoja kotimaisen työn hyväksi.
Kotimainen kestää ja toimii – ja on useimmiten valmistettu ympäristöllisesti kestävistä materiaaleista.
Kotimaisen suosiminen osana joulua on juhlakauden arjen ilmastotekoja. Suomalainen joulu on parhaimmillaan ekotekoja. Nuo seikat on hyvä muistaa, vaikka ajoittain julkisessa keskustelussa esiintyy lähes fanaattisia puheenvuoroja kansalaisten ilmastovastuusta.
Ilmastonmuutoksen nimissä ei tarvitse lopettaa kinkun syömistä tai aattopäivän autoretkeä ystävien ja sukulaisten luokse. Joulusaunastakin pitää voida nauttia, vaikka joidenkin mielestä puun polttaminen kotisaunassa on lähes rikokseen verrattava teko. Vanha suomalainen sanonta kohtuudesta kaikessa sopii myös jouluun.
Meillä jokaisella on ilmastovastuu, mutta vastuulla syyllistäminen ei palvele kestävää kehitystä.
Tarvitsemme yhä selkeämpiä politiikkatoimia ilmastonmuutoksen torjuntaan, emme ihmisten syyllistämistä. Tarvitaan enemmän realistisesti vihreitä ratkaisua, ei lyhytnäköisiä temppuja.
Esimerkiksi kotimaisiin uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva metsätalous on osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Puulla voidaan korvata saastuttavampia ja ympäristölle haitallisempia ratkaisuja vaikkapa rakentamisessa ja tekstiiliteollisuudessa.
Meidän tulee satsata yhä enemmän myös kestävään älyteknologiaan ja energiaratkaisuihin. Tekoäly on ilmastotalkoolaisten parhaita kavereita. Autoilusta ei tarvitse tehdä rikosta siihen asti, että uusi teknologia on kenen tahansa käytettävissä.
Voi olla, että tulevina vuosina yhä useampi kurvaa joulukirkkoon keskipohjalaisen litiumin voimalla kulkevilla sähköautoilla. Siinä olisi entisaikojen rekiretkien ohjastajille ihmettelemistä.
Keskustajohtoinen hallitus on tehnyt runsaasti työtä kotimaisen osaamisen hyväksi sekä luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen ja älyteknologian edistämiseksi. Suomi tunnetaan maailmalla yhä selkeämmin ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvaltana. Ilmastonmuutoksen vastainen työ avaa samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia visionäärisille suomalaisyrityksille.
Valkeata joulua ei sentään pystytä takaamaan politiikan keinoin. Mutta jokaisen meidän toimilla sekä aktiivisella yhteiskunnallisella vaikuttamisella voidaan edesauttaa sitä, että hanget korkeat nietokset eivät jäisi tulevaisuudessa vain joululaulujen alkusäveliksi.
Rauhallista ja kotimaista joulua jokaiselle!