Elinkeinoministeri Lintilän puhe Yhdessä Yrittäjyyden puolesta – kuntaseminaarissa

Työ- ja elinkeinoministeriö, elinkeinoministeri Mika Lintilä, Kuopio, 31.1.2018

Arvoisat läsnäolijat, kuntien ja yritysten edustajat, hyvät ystävät,

Kiitos kutsusta tähän jo perinteikkääseen Pohjois-Savon kuntien ja yrittäjien yhteisseminaariin.

Ei ole sattumaa, että perinne on luotu juuri täällä. Pohjois-Savo sai Suomen Yrittäjien teettämässä elinkeinopoliittisessa kyselyssä parhaat pisteet yrittäjiltään. Kova suoritus, vaikka itä-länsi –kilvoittelun hengessä se pohjalaista hieman nikotteluttaakin.

Ilolla odotan myös vuoden yrittäjäystävällisimmän kunnan valintaa. Kunnilla on perustavan tärkeä rooli yritystoiminnan, elinvoiman ja elinympäristön kehittäjinä. Tämä palkinto on hieno tapa kannustaa ja tsempata tässä työssä eteenpäin.

Hyvät kuulijat,

Päivän seminaarin teemana on ”Yhdessä yrittäjyyden puolesta”. Otsikkoon kiteytyy ajatus siitä, että yrittäminen on meidän jokaisen asia.

Yrittämiseen kannustava toimintaympäristö on työllisyyden ja elinvoimaisuuden paras tae. Yksikään hallitus ei itse luo uusia työpaikkoja, vaan sen tekevät tulevaisuuteensa luottavasti suhtautuvat yritykset. Valtion rooli on toimia mahdollistajana – purkaa esteitä ja madaltaa kynnystä sekä toimia turvaverkkona silloin, kun tilanne niin vaatii.

Sipilän hallitus on monella mittarilla mitattuna yrittäjämyönteisin hallitus pitkiin aikoihin. Yrittämisen edellytyksien vahvistaminen on hallitusohjelman keskeisimpiä tavoitteita. Olemme ehtineet toteuttaa monia yrittäjyyttä ja yrittäjäksi ryhtymistä helpottavia toimenpiteitä. Sääntelyn sujuvoittamisen ja lupamenettelyjen joustavoittamisen lisäksi toimeen on tartuttu muun muassa verotuksessa, yritysrahoituksessa sekä sosiaaliturvassa.

Yksi merkittävä virstanpylväs yrittäjyyden edistämisessä on vuoden alusta toteutettu Business Finland -uudistus. Tekesin ja Finpron yhdistävä Business Finland kokoaa saman katon alle kaikki kansainvälistymiseen, innovaatiorahoitukseen, kansainvälisiin investointeihin ja matkailuun liittyvät palvelut. Tavoitteena on saumaton palveluketju tuotteiden ja palveluiden kehityksestä aina niiden markkinoille viemiseen saakka.

Ponnistus maakunnista maailmalle toimii, kun jokaisella alueella on oma kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori, joka avaa oven niin Business Finlandin kuin muidenkin Team Finland -organisaatioiden palveluihin. Haastan kaikki läsnä olevat yritykset viimeistään nyt ottamaan luurin käteen ja sopimaan oman tapaamisajan.

Pitkin syksyä puhuttanut kasvupalvelu-uudistus tuo sekin parannuksia yrittäjien palveluihin. Perustettavien maakuntien vastuulle siirtyy myös nykyisten ELY- ja TE-keskusten työllisyys- ja yrityspalvelut. Palveluja koskevaa päätösvaltaa siirretään siis valtiolta alueille, lähemmäs asiakkaita. Näin mahdollistetaan yrityspalvelujen virittäminen kunkin maakunnan omien vahvuuksien ja tarpeiden pohjalta. Valmiit patenttiratkaisut harvoin istuvat kaikille.

Hyvät kuulijat,

Yrittäjyyspolitiikka onkin erinomainen esimerkki horisontaalisesta ajattelusta. Yhteistyötä yli hallinnonrajojen tarvitaan, jotta monet yksittäiset hallituksen esitykset muodostaisivat ehjän kokonaisuuden. Iso nippu hyviä toimenpiteitä on jo putkessa, mutta liima niiden väliltä puuttuu. Tämän takia olen asettamassa selvityshenkilöt valmistelemaan Suomelle omaa yrittäjyysstrategiaa. Meillä on oltava pitkäjänteinen, yli hallituskauden ja hallinnonrajojen ulottuva näkemys yrittäjyyden edistämiseen Suomessa.

Maassamme on jo nyt 150 000 yksinyrittäjää. Myös osa-aikaisten itsensä työllistäjien määrä on 2000-luvulla kasvanut yli 50 prosentilla. Tekoälyn ja työn murroksen myötä erilaiset itsensä työllistämisen tavat tulevat entisestään lisääntymään. Nyt on korkea aika tarkistaa, että tavoitteemme ja tekemisemme ovat linjassa keskenään.

Isossa kuvassa tavoitteena on kotimaisen työn ja omistajuuden vahvistaminen. Tuottavuutta vahvistava uusi teknologia mahdollistaa, että ainakin osa muualle siirretystä tuotannosta on mahdollista palauttaa Suomeen. Väitän, että kotimaisuus ja paikallisuus on tulevaisuudessa monelle yritykselle yhä tärkeämpi kilpailuvaltti.

Hyvät kuulijat,

Viime aikojen talous- ja työllisyyslukujen perusteella voi ilolla todeta, että talouden vuosi sitten alkanut varovaisen myönteinen vire näyttää jatkuvan. Myönteisiä uutisia tulee kautta maan, ja, mikä tärkeintä, useilta eri toimialoilta.

Myös Pohjois-Savossa taloudessa on mukavasti kasvun merkkejä. Siitä kertoo muun muassa Pohjois-Savon liiton uusin aluetalouskatsaus, jonka mukaan yritysten liikevaihdot ovat olleet selkeässä kasvussa koko maakunnassa. Myös työllisyystilanne on kehittynyt hyvään suuntaan.

Talouden ja työllisyyden myönteinen kehitys on hallituksellekin paras mahdollinen uutinen. Se rohkaisee jatkamaan yrittäjyyttä ja työllisyyttä vahvistavia toimia. Hallituksella on vastuu siitä, että talouden puitetekijät ovat kunnossa siten, että yritykset ovat valmiita investoimaan ja työllistämään ja että työnhakijat ja työntekijät voivat luottaa mahdollisuuksiinsa työllistyä ja kehittää osaamistaan.

Työtä hyvän kehitysuran eteen tulee jatkaa – hakea uusia ehdotuksia, uutta intoa ja näkökulmia alueiden elinvoimaan ja yrittäjyyteen. Tähän voimme yhdessä hakea kipinää täällä tänään.

Hyvät ystävät,

Teillä täällä Pohjois-Savossa on käsissänne valttikortteja. Maakunnassa on monipuolinen ja kehittyvä yrittäjyys- ja elinkeinorakenne. Väestö on koulutettua, työn arvostus ja ymmärrys työn merkityksestä on kohdallaan. Koulutustarjonta on monipuolista ja kansainvälisestikin korkeatasoista. Kuopion seutu on kehityksen vahva veturi, ympärillään elinvoimainen maakunta luonnonvaroineen ja mahdollisuuksineen. Tulevaisuuden näkymiä löytyy sekä maakunnan nykyisille että tuleville asukkaille.

Tulevaisuutta rakentaessamme tarvitsemme ennen kaikkea luottamusta itseemme, osaamiseemme sekä toinen toisiimme. Niillä pärjäämme pitkälle.