Korona-poikkeusolojen käynnistymisestä on kulunut vuosi. Muutosta ei ole vielä näköpiirissä.
Keväällä 2020 laitettiin nopeasti tukia liikkeelle, jotta suomalaiset yrittäjät pärjäisivät. Yrityksille on jaettu koronatukia yli kaksi miljardia euroa.
OVATKO tuet osuneet niin sanotusti lankulle?
Tuhansia työpaikkoja ja tuhansia yrityksiä on pelastettu tukien avulla.
Tukipolitiikan piirtämisessä on kuunneltu yrittäjää herkällä korvalla. Kaikki evästykset ovat kullan arvoisia, kun joudutaan tekemään päätöksiä pataljoonapensselillä.
On myös yrittäjiä, jotka eivät ole syystä tai toisesta saaneet suoria tukia.
ONKO tukipolitiikka ollut viisasta? On ollut.
Koronan jälkeen pitää päästä uudelleen kasvuun. Kysymys on meidän kaikkien peruspalveluiden tulevaisuudesta ja siitä, että on työtä.
Juuri nyt tarvitsemme selkeän toimenpidekokonaisuuden kasvun ruokkimiseksi.
Yritykset synnyttävät työpaikat ja veroeurot. Siksi yrittäjän tukeminen koronakriisin aikana on viisasta politiikkaa. Kun tuetaan yrityksiä koronan aikana, niin tuetaan samalla kotimaista työtä.
SUOMI ei nouse yksin yritysten tukemisella. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotta tahti muuttuu kestävämmäksi. Työn tekemisen ja itsensä likoon laittamisen pitää kannattaa tulevaisuudessa nykyistä paremmin.
Uudistamiselle on tarvetta, sillä kellokorttiyhteiskunta muuttuu vauhdilla. Kymmenen vuoden päästä me ei enää pärjätä vuoden 2021 pelisäännöillä.
Ennen ajateltiin, että on lukeneet ja työmiehet. Valkokaulukset ja sinikaulukset. Tuo jaottelu on jo mennyttä maailmaa. Yrittäminen ja ahkeruus ratkaisevat, ei tittelit.
Iso asia on, että pidämme huolta myös heistä, jotka eivät ensi yrittämällä onnistu.
YHÄ useammalla suomalaisella on oltava mahdollisuus työhön. Siksi kevään puoliväliriihessä pitää muun muassa lisätä kaikkien yritysten mahdollisuuksia hyödyntää työehtosopimuksien paikallisen sopimisen joustoja.
Kemin biotuotetehtaan jätti-investointi ja Valmet Automotiven 1000 työntekijän palkkaaminen Varsinais-Suomen tehtaille ovat hyviä uutisia koronan keskellä.
Kemi ja Varsinais-Suomi viestittävät, että on näkymää eteenpäin. Molemmat uutiset on samalla rohkaisevia viestejä siitä, että työtä terveen investointiympäristön eteen pitää jatkaa.
HYVÄT uutiset ei silti tarkoita, että ei tarvitse tehdä mitään. Hallitustason päätöksiä tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitaan, jotta päästään vauhtiin.
Tekemättä jättäminen olisi kohtalokasta, sillä hallituspolitiikassa vain asiat ja teot ratkaisevat.
Mika Lintilä
elinkeinoministeri