Elinkeinoministeri Mika Lintilä
Keparin kolumni 10.6.2018
Moni nuori on juuri päättänyt opintonsa tuore tutkinto taskussaan. Elämässä alkaa uusi vaihe, kun siirtyminen työelämään on edessä. Tulevaisuuden työelämä näyttää erilaiselta vuosituhannen taitteessa syntyneille kuin meillä kuusikymmentäluvulla syntyneille.
Teknologian kehitys muuttaa nykyisiä töitä ja ammatteja. Osa työtehtävistä katoaa ja uusia syntyy. Robotista tai tekoälystä tulee uusi työkaveri, joka hoitaa rutiiniluonteiset tehtävät. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä nostettiin esiin mahdollisia tulevaisuuden ammatteja kuten robottikouluttaja, etäkokki ja virtuaaliopas. Muutoksen mittakaavaa emme osaa ennustaa, mutta töiden ja osaamisvaatimusten muuttuminen on varmaa.
Koulutuksen keinoin voimme varautua tähän muutokseen. Koulujen on annettava ihmisille ne valmiudet, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Tulevaisuuden tärkein taito työelämässä on taito oppia uusia asioita. Sosiaaliset taidot ja ongelmanratkaisutaidot ovat myös tärkeitä.
Olemme hallituksessa aloittaneet tällä vaalikaudella elinikäisen oppimisen edellytysten parantamistyön. Sen tavoitteena on nostaa suomalaisten osaamisen tasoa. Tätä työtä Keskusta on valmis jatkamaan ensi vaalikaudella, sillä edessä oleva työsarka on suuri. Jos työelämän muutoksen ei vastata oikealla tavalla, uhkana on ihmisten välisten osaamiserojen kärjistyminen ja työttömyyden kovan ytimen vahvistuminen. Nämä puolestaan kasvattavat eriarvoisuutta.
Erään arvion mukaan miljoonan työelämässä olevan suomalaisen osaaminen vaatii pienenpää tai suurempaa päivittämistä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vastuu tässä ei ole yksin julkisella vallalla, vaan työnantajilla ja meillä kaikilla on oma vastuumme. Elinikäisen oppimisen kehittämien vaatii myös lisärahoitusta. Siitä kuinka rahoitusvastuu jaetaan ja luodaanko koulutusoikeuksia tai – tilejä, on käytävä keskustelua.
Koulutuksen järjestäjien rahoituksen on oltava sellainen, että se kannustaa tarjoamaan tutkintojen lisäksi myös lyhytkestoisia opintoja elinikäisille oppijoille. Kukaan ei saa pudota kehityksen kelkasta. Elinikäisen oppiminen on tehtävä helpoksi ja kynnyksen opintoihin on oltava matala. Korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten on kyettävä uudistamaan toimintaansa. Näen tässä myös perinteisillä kansalais- ja työväenopistoilla merkittävän roolin.
Elinikäinen oppiminen ei tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi opiskella useampia kokonaisia tutkintoja. Monelle tutut partiolaisten taitomerkit ovat mielestäni mainio esimerkki siitä, että osaamistaan voi näyttää pienempien kokonaisuuksien hallinnan kautta. Näistä osasista voi rakentaa myöhemmin tutkinnonosia tai jopa kokonaisen tutkinnon. Lisäksi meidän on luotava toimintamallit sille, kuinka ihmiset voivat näyttää aikaisemmassa työssään syntynyttä osaamistaan.
Mika Lintilä
Elinkeinoministeri, kansanedustaja