Elinkeinoministeri Mika Lintilä
Keskipohjanmaan viikkoliite Keparin kolumnivuoro 6.8.2017
Höyrykoneen ja myöhemmin sähkön laajamittainen käyttö mullistivat teollisen tuotannon ja elintapamme. Kumpikin vuorollaan mahdollistivat aikaisempaa edullisemman energiatuotannon ja elämää helpottavat tuotteet. Liikennejärjestelyt paranivat rautateiden myötä ja sähköstä on tullut jokapäiväinen – ja samalla meille kansalaisille kriittinen – elämän helpottaja.
Viime vuosikymmeninä tietokoneet ja viestintätekniikka ovat mullistaneet elämäämme. Ja kun kuuntelee tutkijoita, käy tuotantolaitoksissa ja lukee lehtiä, huomaa seuraavan aallon: tekoäly ja robotisaatio.
Tekoälyllä tarkoitetaan usein tietokoneiden ja antureiden yhdistelmää, joka kykenee tekemään päätöksiä ja arvioita antureiden tuoman tai aiemmin kerätyn tiedon perusteella. Ajatus tekoälystä on jo vanha: jo mm. kuningatar Kristiinan opettaja ja matemaatikko Descartes pohti asiaa. Mutta vasta tietokoneiden kapasiteetin kasvu ja halventuminen ovat mahdollistaneet tekoälyn nopean kehittymisen ja sovellukset.
Jokin aika sitten uutisoitiin hankkeessa, jossa tekoälysovellus tunnistaa keskoskaapissa olevien lasten bakteeritulehdukset. Tietokoneille on syötetty noin 2000 keskoslapsen potilasaineisto: sydämen syke, hengitystiheys, paino ja paljon muuta mittaustietoa pienistä kansalaisista. Näistä 2000 keskosesta runsas 300 oli saanut tulehduksen.
Tekoälysovellus etsii yhteyksiä tulehduksen saaneiden lasten eri potilastiedoista ja ennustaa niiden perusteella tulehduksen mahdollisuutta. Onnistumisprosentti on jo nyt korkea, noin 90, ja paranee koko ajan. Nykyisin paras tunnistaja on artikkelin mukaan kokenut keskoshoitaja. Entä kun nämä kaksi, kokenut lastenhoitaja ja tekoäly, saadaan toimimaan yhdessä? Luultavasti keskosten henkiä säästyy mutta keskosia säästyy myös turhilta antibioottikuureilta, jotka sotkevan pienen ihmisen elimistön pitkäksi aikaa.
Keskosia koskeva tekoälysovellus on hieno esimerkki monin tavoin. Se pelastaa ihmishenkiä, kertoo ns. koneoppimisen mahdollisuuksista ja myös siitä, kuinka tekoälystä saadaan eniten hyötyä: yhdistämällä tekoälyn mahdollisuudet ammattitaitoisen työntekijän osaamiseen.
Työelämä tulee muuttumaan tekoälyn myötä, aivan kuten työelämä on muuttunut sähköistymisen edetessä. Muutokseen on valmistauduttava. Tekoälyn laaja soveltaminen on huomioitava eri koulutusasteilla, työpaikoilla, erilaisissa yhteistyörakenteissa, lainsäädännössä, ja monilla muilla meitä kaikkia koskettavissa toiminnoissa. Siksi asetin noin kuukausi sitten työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida ja esittää tarvittavia toimenpiteitä jotta Suomesta tulee johtava tekoälyn soveltaja. Syyskuussa työryhmää laajennetaan arvioimaan digitalisaation vaikutuksia ja tarvittavia toimenpiteitä sen hyödyntämiseksi laajemmin. Työryhmä on koottu tekoälyä soveltavien yritysten ja tutkivien laitosten asiantuntijoista. Puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla työ on lähtenyt nopeasti ja innolla liikkeelle.
Otetaan tekoäly innolla vastaan, aivan kuten teimme aikoinaan kännyköiden kanssa.