Ilmastotyötä mahdollisuuksien kautta

Sosialidemokraatit haluavat kieltää polttomoottoriautot. Demareiden mielestä ne pitää korvata 750 000 sähköautolla vuoteen 2030 mennessä.

Kokoomus ja vihreä vasemmisto puolestaan ovat sitä mieltä, että kaupungistuminen on ilmastoteko. Pienten kylien ja kuntien asukkaat ovat heille siis ilmastorasitteita.

Noita kaikkia vaalikevään ulostuloja yhdistää sama laskutusosoite.

Keskustan kilpakumppanit aikovat maksattaa ehdotuksensa tavallisten suomalaisten lompakoista. Se on väärä tie. Ihmisten eriarvoistaminen ja elämisen edellytysten vieminen sekä hätäkiellot veisivät ojasta allikkoon.

Polttomoottorikielto johtaisi siihen, että tavallisilta ihmisiltä eri puolilla Suomea vietäisiin mahdollisuudet liikkumiseen. Hintava sähköauto ei ole vielä vaihtoehto työssäkäyvälle pienituloiselle lapsiperheelle tai eläkeläisille.  

Polttomoottoriautoja ovat myös biodiesel, etanoli, biokaasu ja hybridit. Niihin pitää satsata voimakkaasti. Meiltä löytyy materiaaleja ja osaamista kestävään autoiluun.

Keskustavetoisen hallituksen tavoite on 250 000 sähköautoa vuoteen 2029 mennessä. Tavoite on iso, mutta demareiden ehdotusta huomattavasti realistisempi.

Kokoomuksen ja vasemmiston puheet kaupungistumisesta ilmastotekona jäävät hämäriksi. Mitä he sillä oikeastaan tarkoittavat?

Halutaanko elämisen edellytyksiä heikentää eri puolilla Suomea niin paljon, että väki on lopulta pakotettu muuttamaan suurimpiin kaupunkeihin ilmastonmuutoksen nimissä?

Meidän pitää nimenomaan ruokkia koko Suomen elinvoimaa, sillä ilmastonmuutoksen vastaiset talkoot syntyvät alueilta.

Monipuoliset luonnonvarat ja kestävä metsätalous luovat hyvät edellytykset esimerkiksi ympäristöystävälliselle puurakentamiselle, vähäpäästöiselle akkutuotannolle sekä biopolttoaineiden saatavuudelle.

Raaka-aineet sijaitsevat kantakaupunkien ulkopuolella ja niiden hyödyntämiseen tarvitaan tekeviä ja osaavia käsiä. Vähiin käy tekijöiden määrä, jos kaikki halutaan asuttaa suurimpiin kaupunkeihin ilmastonmuutoksen nimissä.

Suomessa syntyy jatkuvasti uusia kiertotalouden ja korkean teknologian innovaatioita. Meillä on paljon lupaavia kasvuyrityksiä, joiden missiona on edistää kestävämpää yhteiskuntaa. Ilmastonmuutoksen torjuminen on myös kannattavaa liiketoimintaa, eikä tämä liiketoiminta ole sidoksissa postinumeroon.

Tulevalla vaalikaudella tehdään ilmaston kannalta pitkälle vaikuttavia linjauksia. Niitä pitää sorvata päättäväisesti ja yhdessä. Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän viime vuonna kokoon kutsuma kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen ilmastotapaaminen osoitti, että yhteistä tahtoa löytyy.

Parhaimmillaan ilmastotyö edesauttaa yhteiskunnallista eheyttä. Jakolinjoja luovien ilmastoelitististen heittojen sijaan tarvitaan rohkeutta ja jatkuvaa mahdollisuuksiin tarttumista. Niitä meillä Suomessa riittää.