Hyvät naiset ja herrat,
Suomen talousmalli perustuu korkeaan osaamiseen. Kansainvälisessä työnjaossa Suomi on menettämässä osaamiseen perustunutta kilpailuetuaan, vaikka tasomme on edelleen korkea. On huolestuttavaa, että väestön yleinen osaamistason nousu on pysähtynyt.
Joka yhdeksäs nuori on peruskoulun jälkeen ilman valmiuksia, joilla pärjää elämässä tai jatko-opinnoissa. Koulutuksellinen tasa-arvo on heikkenemässä ja koulutus jakautuu epätasaisesti. Vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa on n. 1,3 miljoona henkeä 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Lähes miljoonalla suomalaisella aikuisella on puutteelliset taidot käyttää digitaaliteknologiaa työssä ja arjessa.
Olemmekin reagoineet osaamisen tason nousun pysähtymiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden sekä ylipäätään työvoiman riittävyyden haasteisiin. Suomen koulutusjärjestelmää on kehitetty rakenteellisesti sen kaikilla tasoilla, jotta saisimme osaamistason uudelleen nousuun.
Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista, joilla vastataan osaamisemme haasteisiin ja tulevaisuuden tarpeiseen. Alueilla olevilla koulutuksen järjestäjillä, yrityksillä ja muilla toimijoilla on suuri vastuu kuinka reformissa käytännössä onnistutaan. Te olette todellisia muutoksen tekijöitä. Korkeakouluvision ja sen toimeenpanon avulla tavoitellaan korkeakoulututtujen määrän lisäämistä.
Hyvät kuulijat,
Globaalit ja kansalliset yhteiskunnan sekä elinkeino- ja työelämän muutokset ja murrokset asettavat yksilöille ja yhteisöille vaatimuksia jatkuvasta – elinikäisestä –osaamisen ylläpitämisestä, uusintamisesta ja kehittämisestä. Työurat rakentuvat yhä useammin lyhyistä työjaksoista, palkkatyön, koulutuksen ja yrittäjämäisen toiminnan erilaisista yhdistelmistä.
Teknologisen kehityksen – etenkin digitalisaation ja robotisaation – myötä osaamisvaatimukset työelämässä nousevat jatkuvasti. Työllisenä pysyminen vaatii jatkuvaa työn ohessa tapahtuvaa osaamisen päivittämistä sekä valmiutta ammatilliseen ja alueelliseen liikkuvuuteen. On arvioitu, että seuraavan kymmenen vuoden aikana miljoonan työelämässä olevan suomalaisen osaamista pitää uudistaa.
Tämä on valtava haaste. Tämän vuoksi hallitus päätti viime viikolla käynnistää OKM ja TEM yhteisyönä jatkuvan osaamiseen uudistukseen nimeltään Osaava Suomi. Uudistus sisältää pidemmän aikavälin toimenpiteitä ja jatkuu ensi vaalikaudelle
Tässä työssä hyödynnetään ammatillisen koulutuksen uudistuksen sekä työvoima- ja kasvupalvelukoulutusten joustavuutta ja avataan korkeakoulujen koulutustarjontaa ja oppimisympäristöjä sekä yksilöiden että elinkeinoelämän hyödynnettäväksi. Tavoitteena on, että tutkinnon osien tai sitä pienempien kokonaisuuksien (moduulien) suorittaminen on avointa ja joustavaa. Tutkintoon johtamattoman koulutuksen painoarvoa korkeakoulujen taloudellisessa ohjauksessa lisätään.
Työn ohessa tapahtuvan opiskelun ja jatko- ja täydennyskoulutusten lisäämiseksi arvioidaan opintovapaa- ja aikuiskoulutustukea koskevan lainsäädännön uudistustarpeita.
Lisäksi työssä käynnistetään jatkuvaa oppimista tukevan digitaalisen palvelukokonaisuus. Myös laadukkaan ennakoinnin ja osaamistarpeiden tunnistamisen sekä ohjaus- ja neuvontapalveluiden saatavuuden merkitys on tunnustettu. Digitaalisia, tekoälyä hyödyntäviä kansalaisille ja työnantajille sekä viranomaisille suunnattuja osaamisen kehittämistä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa tukevia palveluja kehitetään julkisen hallinnon, koulutuspalvelujen tuottajien ja yritysten yhteistyönä.
Hyvät kuulijat,
Työllisyysaste on nousussa ja hallituskauden tavoitetason (72%) saavuttaminen näyttää mahdolliselta. Eri puolilta maata kuuluu entistä tietoja vaikeuksista saada osaavaa työvoimaa. Inhimillisten voimavarojen riittävyys uhkaa kuitenkin talouskasvun kiihtyessä muodostua pullonkaulaksi korkeaa osaamista vaativan yritystoiminnan lisääntymiselle sekä yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle. Eniten rekrytointiongelmia on koettu ehkä yllättäen Kainuussa.
Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää myös jatkossa työllisyysasteen nousua. Tarvitaan koko työvoima käyttöön: maahanmuuttajat, työvoiman ulkopuolella olevat sekä työttömät. Tämän vuoksi kehysriihessä toinen painopiste osaamisen kehittämisessä oli lyhyen aikavälin toimenpiteet osaavan työvoimaan saatavuuden turvaamiseksi. Kokonaisuuteen käytetään 54 miljoona euroa.
Hallituksen tavoitteena on tehostaa ja lisätä volyymiä yrityslähtöisiin työvoimakoulutuksiin ja kasvupalvelukoulutuksiin. Panostamme muun muassa muuntokoulutusten lisäämiseen, jossa yhdessä yritysten kanssa suunnitelluilla täsmäkoulutuksilla muunnetaan ja täydennetään työnhakijoiden osaamista yritysten tarpeisiin.
Lisäksi toteutamme kertaluonteisen ammatillisen osaamisen pilotin, jossa tavoitteena on kehittää malli, jolla mahdollistettaisiin alan vaihto täsmäkoulutuksella. Pilotin tarkoituksena on kehittää voimassa olevaa ammatillisen koulutuksen järjestelmää siten, että se aiempaa täsmällisemmin voisi vastata alan vaihtajien tarpeisiin. Pilotissa hyödynnetään nykyisen ammatillisen koulutusjärjestelmään kuuluvien tutkintojen osia ja niitä pienempiä kokonaisuuksia. Pilotissa kehitetty malli vakiinnutetaan myöhemmin osaksi ammatillista koulutusjärjestelmää.
Hyvä kuulijat,
Edellä kuvatut muutostrendeihin ja haasteisiin tarvitaan yhteistyötä niin alueiden sisällä kuin alueiden kesken. Koulutuksen ja yritysten sekä yksilöiden osaamisen kehittäminen tulee kytkeä entistä vahvemmin maakunnan elinkeinostrategiaan.
Tämä edellyttää alueellisen ja valtakunnallisen ennakointitoiminnan toimivuutta. On osattava nähdä kehityksen suunta sekä siitä nousevat vaatimukset kehittämistyölle ja uudistuksille sekä mitä osaamiselta vaaditaan tulevaisuudessa. Koulutusjärjestelmän on oltava joustava ja kykenevä reagoimaan alati muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja –tarpeisiin.
Rajalliset resurssit on pyrittävä kohdentamaan kunkin alueen strategisesti keskeisille toimi- ja koulutusaloille – niille aloille, joilla on edellytyksiä elinkeinotoiminnan kasvulle ja kansainvälistymiselle. Koulutuksella tuetaan alueen yritysten uusiutumiskykyä ja kilpailukykyä.
Alueet kilpailevat tulevaisuuden osaajista, joten asukkaiden ja osaajien viihtymiseen alueella kannattaa panostaa. Myös vieraskielisten työvoiman osuuden kasvattaminen on ratkaisu tulevaan työvoiman tarpeeseen. Tämä asettaa haasteita myös palvelurakenteelle.
Tuleva maakunta- ja kasvupalvelu-uudistus haastaa alueet kehittämään omaa strategiaansa ja kykyään tuottaa tarvittavat palvelut oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti.
Hyvät kuulijat,
Näen, että tulevaisuuden koulutusjärjestelmä mahdollistaa yksilöiden elinikäisen osaamisen ylläpitämisen, uusintamisen ja kehittämisen työelämän muutosten vaatimalla tavalla. Yritykset ja muut työnantajat osallistuvat koulutuksen toteutukseen sekä järjestelmän kustannuksiin ja voivat tarpeensa mukaan hyödyntää koulutusjärjestelmän palveluja henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen ja siten luoda edellytyksiä toimintansa kasvulle ja kansainvälistymiselle.
Tulevaisuudessa jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi myös yksilöiden koulutuksen aikainen etuusjärjestelmä on uudistettu ja yksilöillä voi olla myös kohtuullista omaa vastuuta jatkuvan oppimisen kustannuksista. Suomi on houkutteleva maa myös ulkomaisille huippuosaajille. Laadukas osaamisen kehittämisen järjestelmä luo koulutusorganisaatioille edellytykset laajentaa markkinoitaan myös kansainvälisesti.