Näyttää vahvasti siltä, että koronapandemian hellittäessä talous ampaisee reippaaseen vauhtiin. Vientimarkkinat elpyvät, investoinnit lisääntyvät ja kansalaisten patoutunut kysyntä purkautuu.
Ilo uhkaa silti jäädä lyhytaikaiseksi. Epäsuotuisa väestönkehitys, heikko tuottavuuskasvu ja esimerkiksi pula osaavasta työvoimasta eivät ole kadonneet minnekään. Ongelmat ovat kroonisia.
KORONAN jälkeisen suunnan avainsanoja ovat vihreä siirtymän ja aluetalouksien kasvumahdollisuuksien tukeminen. Kotimainen osaaminen ja alueiden elinvoiman ruokkiminen yhdessä tarkoittavat kestävämpää kasvua eri puolille Suomea.
Jo tällä hetkellä merkittävin osa kaikista uusista työllistävistä investoinneista liittyy päästöttömän ja ilmastoystävällisemmän tuotannon maailmanlaajuiseen kysyntään. Vihreä siirtymä ei ole lyhytnäköistä ilmastohumppaa, vaan suomalainen ratkaisu hyvinvoinnin ja kestävän talouden ruokkimiseksi.
Vihreään siirtymään liittyvät investointiuutiset ovat tulleet jäädäkseen. Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen kyselyn mukaan teollisuuden investoinnit kasvavat tänä vuonna 16 prosenttia. Suurin osa niistä liittyy ilmastoystävällisempään tuotantoon.
Suomalaisilla yrityksillä on, mitä tarjota. Esimerkiksi puu- ja kierrätyspohjaiset tuotteet, sähköistämistä vauhdittavat akut sekä puhtaamman tuotannon älyratkaisut ovat maailmalla hyvin kysyttyjä. Tulevaisuuden kasvualat, kuten vety ja kvanttiosaaminen ovat seuraavia suomalaisia menestystarinoita.
ALUEET ovat viennin ja tuottavuuden vetureita. Siksi on aivan olennaista, että satsataan esimerkiksi palveluihin ja infraan sekä nopeaan nettiin. Alueiden kasvumahdollisuuksia tuetaan muun muassa Suomen kestävän kasvun ohjelman, eli EU-paketin avulla.
Politiikkatoimilla pitää kannustaa vihreästä siirtymästä kumpuavaan kasvuun, eikä hidastaa sitä. Esimerkiksi metsäpolitiikan pitää olla pitkäjänteistä. Meidän ei pidä hyväksyä sellaista Eurooppa-tasolla kaavailtua metsäpolitiikkaa, joka olisi toteutuessaan karhunpalvelus suomalaiselle biotaloudelle ja vihreälle siirtymälle.
Suomalainen metsäosaaminen on maailman huipputasoa. Metsät ovat terveitä ja puusto kasvaa. Suomalainen metsänomistaja osaa pitää huolta omastaan ja siitä hyötyvät viime kädessä kaikki. Ei voi olla niin, että suomalainen metsänomistaja maksaa muiden maiden päästöporsastelua.
METSÄ vastaa kuten sinne huudetaan. Tähän asti suomalaiset luonnonvarat ovat olleet vastaus maailmanlaajuiseen tarpeeseen taklata ilmastonmuutosta. Niin on oltava myös jatkossa, koska biotalous merkitsee kaikille sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisempaa kehitystä.
Vihreän siirtymän kannalta on tärkeää, ettei sitä jätetä poliittisten ääripäiden riepoteltavaksi. Keskustalaiselle maltin asialinjalle on kysyntää.
Koronan jälkeiseen kasvuun pääsemiseksi tarvitaan yhteistyötä, eikä puskista huutelua.
Mika Lintilä
elinkeinoministeri