Elinkeinoministeri Mika Lintilä
Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 2017: Liiketoimintamahdollisuudet tulevaisuuden energiamarkkinoilla Kansallissali 15.2.2017
Hyvät kuulijat,
Paikallisvoima ry:n vuosiseminaarin ajankohta on erittäin otollinen kahdesta eri syystä. Valtioneuvosto antoi marraskuun lopussa selonteon kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. Selonteon valiokuntakäsittely on eduskunnassa alkamassa. Marraskuun lopussa julkistettiin myös laaja komission ”talvipaketti”, joka sisältää kahdeksan merkittävää lainsäädäntöehdotusta.
Sähkömarkkinat ovat murroksessa. Sähköntuotanto kehittyy entistä hajautetummaksi ja vaihtelevan uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, merkitys kasvaa. Samalla kun tuulivoiman tuotanto on lisääntynyt merkittävästi alueellisilla sähkömarkkinoilla, sähkön kysyntä on pysynyt ennallaan tai jopa laskenut.
Tämä on johtanut ylitarjontaan sähköenergiasta vuositasolla, mikä puolestaan on laskenut sähkön markkinahintaa. Kehityksen seurauksena etenkin lauhdesähkön tuotantokapasiteettia on suljettu kannattamattomana. Markkinoilta poistunut kapasiteetti on vähentänyt sähkön kysyntähuipun aikana käytettävissä olevaa voimalaitostehoa. Samalla säätökykyisen tuotantokapasiteetin määrä on vähentynyt. Tämä tilannekuva on kaikille tuttu eikä siitä ole erimielisyyttä ainakaan minun korviini kuulunut.
Strategian kannalta keskeisin kysymys on, kuinka meneillään oleva markkinoiden murros saadaan riittävän jouhevaksi. Pitää löytää keinot siirtyä tulevaan päästöttömään sähköjärjestelmään siten, että toimitusvarmuus, kustannustehokkuus sekä kestävyys ympäristön ja ilmaston kannata varmistetaan koko siirtymäajan.
Vastauksia ja keinoja löytyy strategiassa tehdyistä linjauksista. Tässä niistä keskeisimmät:
– Markkinoita kehitetään alueellisten ja eurooppalaisten markkinoiden näkökulmasta ja samalla varmistetaan riittävät rajasiirtoyhteydet.
– Pohjoisen Suomen ja Ruotsin välinen kolmas vaihtosähköyhteys on tästä näkökulmasta ensiarvoisen tärkeä.
– Sähkömarkkinoilla tarvitaan sähkön kysyntää ja tarjontaa heijastavia riittävän vahvoja hintasignaaleja. Päivän sisäisten ja säätösähkömarkkinoiden merkitys on jatkossa yhä tärkeämpi.
– Edistetään kulutuksen ja tuotannon joustavuutta ja aktiivista osallistumista markkinoille älykkäiden ratkaisujen avulla.
– Määritellään sähkötehon riittävyyteen liittyvä toimitusvarmuustavoite. Energiaviraston esittämä tehoreservin määrän lisääminen 600 megawattiin on perusteltua tilanteessa, jossa tuontiriippuvuus sähkötehosta on hyvin suuri.
Hyvät kuulijat,
Strategiasta käydyssä julkisessa keskustelussa on kysytty uusiutuvan sähkön tuotantotuen tarpeellisuudesta. Mielestäni rajattu, kahden terawattitunnin tuotantotuen kilpailutus vuosina 2018-2020 mahdollistaa kustannustehokkaiden hankkeiden toteuttamisen ilman, että markkinoiden hintasignaaleihin vaikutetaan kohtuuttomasti.
Mainittu määrä on kuitenkin sähkömarkkinoiden kannalta marginaalinen verrattuna esimerkiksi Ruotsin suunnitelmaan sertifikaattijärjestelmän laajentamisesta kahdeksallatoista terawattitunnilla.
Viime syksynä valmistuneen pohjoismaisen selvityksen johtopäätökset erillisestä kapasiteettimarkkinoista olivat selvät. Jos tällaisiin erillisiin kapasiteettimarkkinoihin päätetään joskus siirtyä, tulisi niiden EU:n talvipaketin sähkömarkkinalinjaustenkin mukaan olla vähintään alueelliset.
Komission säädösehdotukset sähkömarkkinoiden kehittämisestä ovat kokonaisuutena Suomen kannalta hyviä ja strategiamme linjausten mukaisia. Kannatamme asiakkaan roolin kasvattamista sähkömarkkinoilla ja markkinaperusteista sähkön hinnoittelua. Asiakkailla tulee halutessaan olla mahdollista alentaa sähkön hankintansa kokonaiskustannuksia osallistumalla kysyntäjoustoon sekä tuottamalla ja varastoimalla itse sähköä.
Hyvät kuulijat,
Sähkömarkkinoiden haasteiden jälkeen haluaisin lopuksi käsitellä varsinaista päivän teemaa eli liiketoimintamahdollisuuksia tulevaisuuden sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinoiden murros luo uhkakuvien lisäksi meille myös mahdollisuuksia.
Suomi on edelläkävijä. Meillä kotitalouksissa toteutetaan älykästä sähkön mittausta, joten joustavan energiajärjestelmän toteutuminen ja kysynnän jousto luovat meille liiketoimintamahdollisuuksia kasvavilla markkinoilla.
Älykäs verkko ymmärtää, missä ja miten sähköä jaetaan, mistä on saatavissa paikkaavaa lisäkapasiteettia ja missä mahdolliset viat ovat. Älykäs energiamittari sekä kaksisuuntainen tiedonsiirto asiakasliittymän ja verkon välillä ovat älykkään sähköverkon ydin.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid valmistelee Datahubia, eli sähkön vähittäismarkkinoiden keskitettyä tiedonvaihtojärjestelmää, johon tallennetaan tietoja Suomen 3,5 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Datahubin tiedot ovat yhdenvertaisesti ja samanaikaisesti kaikkien osapuolten saatavilla. Nämä tiedot, ja mahdolliset tulevaisuuden mobiilisovellukset, voivat tarjota sähkön kuluttajille täysin uusia palveluja.
Datahub ja älykkäät järjestelmät mahdollistavat myös sähkön käyttäjien osallistumisen kysyntäjoustoon. Huippukulutustilanteissa sähkölaitteita voidaan kytkeä pois päältä, ja toisaalta ylituotantoa voidaan purkaa esimerkiksi suurten kiinteistöjen laitteisiin.
Hyvät kuulijat,
toteutamme Suomen energiamurroksen ja vastaamme kansainvälisiin sitoumuksiimme. Etenemme nopeasti ja myymme osaamistamme muille samaan suuntaan pyrkiville. Jälleen kerran teemme välttämättömyydestä hyveen ja menestymme!
Kiitos!