Hyvä Roboteilla tuotantoa Suomeen –seminaarin osanottajat,
Minulla on ilo avata tämä Roboteilla tuotantoa Suomeen –seminaari, jolla aloitetaan Suomen osuus Euroopan laajuisesti tänäkin vuonna järjestettävästä Robottiviikosta. Robottiviikoilla, kuten tällä seminaarillakin edistetään niin yritysten kuin suuren yleisönkin tietoisuutta robotiikan ja automaation tarjoamista mahdollisuuksista tehostaa toimintaa sekä vapauttaa ihmisiä työläistä, rasittavista ja vaarallisistakin tehtävistä ihmisille paremmin sopiviin työtehtäviin.
Tuovatko robotit tuotantoa Suomeen, ja jos tuovat, mihin se perustuu? Julkisuudessa on ollut esimerkkejä yrityksistä, joiden edustajat ovat kertoneet ensin siirtäneensä tuotantoa Kiinaan, mutta myöhemmin palauttaneensa sitä Suomeen. Yhtenä syynä on ollut, että tuotannon laatuvaihtelut ovat paremmassa hallinnassa kotimaassa. Tähän vaikuttavat sekä henkilöstön osaaminen ja ammattitaito että automaatio.
Toisaalta, paraatiesimerkkinä niille, jotka ennustavat robottien vain vievän työpaikkoja, on esitetty Valmetin Automotive –yrityksen Uudenkaupungin autotehtaan kehitystä. Siellä robottien määrää on kasvatettu 600:n nurkille.
Sen sijaan, että henkilöstöä olisi vähennetty, viime vuonna palkattiin 2000 henkilöä ja tänä vuonna 1000 lisää. Robotisaatio on parantanut työhyvinvointia, kun esimerkiksi hitsaajat ovat siirtyneet raskaista hitsaustöistä robottien käyttäjiksi. Robotista tulee raskaat tehtävät tekevä työtoveri.
Epäilemättä on myös esimerkkejä yrityksistä, joissa tuotannon automatisointi on mahdollistanut henkilöstön määrän vähentämisen. Uskoisin kuitenkin, että harva yritys investoi automaatioon vain vähentääkseen henkilökuntaansa. Investointien tarkoitus on useimmiten mahdollistaa yrityksen kasvu ja laajeneminen.
Automaatio ja robottien käyttöönotto on kehittynyt varsin keskinkertaista vauhtia Suomessa. Kansainvälisen robotiikkajärjestön (International Robotics Federation) mukaan maailman johtava teollisuusrobottimaa on Etelä-Korea. Saksa on johtava EU-maa ja Ruotsi johtava pohjoismaa robotillaan. Suomen sijoitus oli vuonna 2017 seitsemästoista. Siihen emme saa tyytyä, vaan meidän on tavoiteltava kärkisijoja. Olimme joitain vuosia sitten melkein pistesijoilla seitsemäs.
Uudenkaupungin autotehdas nostanee kuluvaa vuotta tarkastelevassa tilastossa Suomen sijoitusta kansainvälisessä vertailussa. Tämä on tietenkin hyvä asia, mutta haastaa meitä lisää, kun tavoitteemme on vauhdittaa robotisaatiota ja automaatiota erityisesti pk-yrityksissä. Olen huolissani siitä, että investoimme uuteen tuotantoteknologiaan vähemmän kuin keskeiset kilpailijamme. Tämä hapertaa päivä päivältä hyvinvointimme pohjaa.
Ymmärrän hyvin, että Pk-yrityksissä voi olla pelkoa investoinnin suuruudesta tai robotiikan hyödyntämiseen liittyvästä osaamisesta. Itse haluan rohkaista valmistavia pk-yrityksiä ottamaan askeleita robotiikan hyödyntämiseen tuotannossa. Tässä meillä on selkeä yhteinen tehtävä miettiä ratkaisuja siihen, kuinka saamme nykyistä kehitystä vauhdittua. Meidän on tunnistettava ne asiat ja tilanteet, joissa pk-yritykset tarvitsevat apua ja tukea robotiikan hyödyntämiseen.
Jos onnistumme tässä, siitä on odotettavissa palkinto. Robotiikan hyödyntäminen on keskeinen keino nopeuttaa tuottavuuden kasvua ja lisätä yritysten kilpailukykyä. Tuottavat yritykset puolestaan työllistävät ja voivat maksaa parempia palkkoja. Tuoreen VTT:n laatiman raportin mukaan robotiikan ansiosta kansantuote voi nousta jopa 6 prosenttia perusuraa enemmän vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa puolen prosentin lisäystä kansantuotteen vuosikasvuun. Tämä on merkittävä lisäys, jos oletus on keskimäärin noin 1,5 % vuosikasvu tulevina vuosina.
Meillä on Suomessa yksi maailman osaavimmista työvoimasta. Robottien avulla voimme vapauttaa ihmiset rutiininomaisista työtehtävistä ja antaa heille mahdollisuuden käyttää osaamistaan yrityksissä vaativimpiin tehtäviin. Robotiikan hyödyntäminen voi lisätä myös työntekijöiden motivaatiota ja työtyytyväisyyttä, kun henkilöstö kokee ylpeyttä työskennellessään uutta teknologiaa hyödyntävässä yrityksessä. Tämä lisää työtehoa ja tuottavuutta.
Suomi ole robotiikassa pelkästään soveltajan roolissa. Suomessa on myös merkittävää kansainvälistä osaamista ja kilpailukykyisiä tuotteita robotiikan ja automatisaation alalla. Viime viikolla saimme lukea, että Kainuusta viedään robotiikkaosaamista maailmalle. Kajaanilainen Prometec Tools toimittaa näytteenottorobotin Tukholmaan Stockholm Exergin suureen biovoimalaan.
Hyvät kuulijat,
Hallitus on tehnyt useita robotisaatiota, automaatiota ja datan hyödyntämistä liiketoiminnassa edistäviä linjauksia. Visiona vuodelle 2025 esitettiin, että älykästä robotiikkaa ja automaatiota valmistavassa, kehittävässä ja laajasti hyödyntävässä Suomessa on ratkaistu suuria yhteiskunnallisia haasteita nykyistä laadukkaammin ja kustannustehokkaammin. Suomalaisia tekoälyyn, älykkääseen robotiikkaan ja automaatioon liittyviä tuotteita, järjestelmiä ja palveluja hyödynnetään maailmanlaajuisesti, ja suomalaiselle osaamiselle on paljon kysyntää. Suomi on tehnyt merkittävän kilpailukykyloikan älykkään robotiikan ja automaation avulla.
Tavoitteiden saavuttamiseksi onkin tuettu yhteistyön mahdollistavien ekosysteemien ja verkostojen syntymistä ja kehittymistä, kehitetty älykkään robotiikan ja automaation liiketoimintamahdollisuuksia tukevaa säädösympäristöä. Tärkeitä panostuskohteita ovat myös älykkään robotiikan ja automaation hyväksyttävyyden ja tunnettuuden lisääminen sekä robotiikka- ja automaatiokehityksen edellyttämän osaamisen kehittäminen.
Robotiikan kehitys rakentuu useiden eri tutkimusalojen yhdistelyyn ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen. Huomio on viime aikoina kiinnittynyt erityisesti tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin – ja samalla myös huoliin esimerkiksi työpaikkojen ja työtehtävien tulevaisuudesta sen lisäksi, mitä robotisaatio on tässä asiassa jo ehtinyt vaikuttaa.
Asetin viime vuoden toukokuussa työryhmän valmistelemaan kansallista tekoälyohjelmaa. Vuosi sitten julkaistiin työryhmän väliraportti, jossa jäsenneltiin keskeisiä toimenpidealueita tekoälyn soveltamisen vauhdittamiseksi. Työryhmä on laajapohjainen. Se on tarkastellut tekoälyn mahdollisuuksia ja riskejä yhteiskunnan, datan ja alustatalouden hyödyntämisen näkökulmista. Työryhmän erityisenä fokusalueena on ollut tekoälyaikaan liittyvä työn murros, uudet osaamisvaatimukset ja keinot osaamistason ylläpitämiseksi.
Tekoälyn, robotiikan ja automaation mahdollisuuksiin on tartuttu lukuisissa maissa. Talousalueiden kilpailussa EU:ssa on todettu, että tarvitsemme mittavia panostuksia pysyäksemme USA:n ja Kiinan vauhdissa. Kiinan viimeisimpiä uutisia alalta taitaa olla, että sinne rakennetaan tehdas, jossa robotit valmistavat robotteja. Tosin tehtaan perustaa sinne eurooppalaisperäinen monikansallinen toimija, ja tulevassa robottitehtaassakin ihmistyöntekijät ja robotit ahertavat yhdessä.
BusinessFinland panostaa lähivuosina mittavasti tekoälyn, alusta- ja datatalouden sekä automaation kehittämiseen. Käynnistymässä on toisaalta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettavat uudet tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat.
Nyt on korkea aika katsoa usean vuoden päähän robotisaation ja automaation kehittämisessä ja huolehtia siitä, että suomalaiset yritykset menestyvät EU:n rahoituksen ja kansainvälisen yhteistyönkin vauhdittamina kansainvälisessä kilpailussa. Tulevaisuuden tehtaiden saralla meillä riittää tehtävää, jotta pystymme houkuttelemaan uutta tuotantoa Suomeen ja säilyttämisessä Suomessa.
Kiitos!
Mika Lintilä