Uutiset

Koko Suomen ja maakuntien merkitys on noussut sellaiseen arvoon, joka meille keskustalaisille on tuttu asia, muttei kaikkialla Suomessa tai suomalaisten keskuudessa tunnustettu asia.Elinvoimaiset maakunnat ovat turvallisuuspolitiikkaa ja huoltovarmuutta. Puolustuspoliittisesti asumattomat alueet ovat puolustuksellinen riski, joka pitää tiedostaa. Elämme kriisien sävyttämiä vuosia ja aikaa, jolloin Euroopassa käydään sotaa. Samalla sään ääri-ilmiöt meillä ja muualla maailmassa muistuttavat ilmastonmuutoksen jatkuvasta läsnäolosta. Näiden kahden epäkohdan tuottamiin ongelmiin löytyy onneksi ratkaisuja alueilta, Suomen maakunnista.Keskustassa olemme olleet omavaraisuuden, kotimaisen ruuan ja

Kuluneen kahden vaalikauden aikana olen elinkeinoministerinä ja valtiovarainministerinä toiminut johdonmukaisesti parantaakseni teollisten investointien edellytyksiä Suomeen. Tulostakin on syntynyt, mistä kertovat miljardien eurojen arvoiset investointisuunnitelmat akkumateriaaleista datakeskuksiin ja vetylaitoksiin. Toteutuessaan ne luovat tuhansia hyväpalkkaisia työpaikkoja eri puolilla Suomea. Teollisuuspolitiikasta on tullut politiikan uusi musta, joka ei ole menossa pois muodista vähään aikaan. Vahvaa teollisuuspolitiikkaa tehdään nyt eri nimillä eri maissa, Ranskan ”uusteollistamisesta” Bidenin IRA-pakettiin, ja se uhkaa jopa kiristää Euroopan ja Yhdysvaltojen kauppasuhteita. Teollisuuspolitiikan uusi tuleminen

Energiapolitiikasta on tullut yhä ideologisempi ja arvovärittyneempi politiikkalohko. Omat esityksensä ilmasto- ja energiapoliittiseksi linjaksi tarjosivat viime viikolla Suomen Ilmastopaneeli ja Perussuomalaiset. Perussuomalaiset esittivät muun muassa, että sähkön vapaata liikkuvuutta markkinoilla pitäisi rajoittaa ja fossiilienergian merkitystä kasvattaa. Ilmastopaneeli puolestaan esitti puun polton verottamista ja jätti ydinenergian sivuun keskeisistä esityksistään. Pidän näitä esityksiä haitallisina. Kestävimmät ratkaisut löytyvät nimittäin keskeltä, ei ideologisista ääripäistä. Suomessa on tehty viisasta energiapolitiikkaa jo vuosikymmenet. Energiatuotanto Suomessa perustuu sekä alueellisesti että tuotannollisesti hajautettuun

Säteilyturvakeskus (STUK) on antanut 16.12.2021 Teollisuuden Voima Oyj:lle kriittisyys- ja pientehokoeluvan, mikä tarkoittaa, että yhtiö voi käynnistää ydinreaktion ensimmäistä kertaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmannen yksikön (OL3) reaktorissa. STUK valvoo reaktorin käynnistystä ja pientehokokeita paikan päällä Olkiluodossa. TVO nostaa reaktorin tehoa asteittain. Tehon nostoon yli viiden prosentin reaktorin täydestä tehosta TVO tarvitsee STUK:n erillisen luvan, samoin kuin tehon nostoon yli 30 ja 60 prosentin. Pientehokokeiden aikana laitosyksikköä ei vielä tahdisteta valtakunnan sähköverkkoon. TVO:n mukaan sähkön tuotanto liitetään

Elinkeinoministeri Mika Lintilä vierailee 15.−16.11. ensimmäistä kertaa koronapandemian alkamisen jälkeen Yhdysvalloissa. Vierailun ohjelmassa on energiaan, biotalouteen ja digitalisaatioon liittyviä keskusteluja Yhdysvaltojen hallinnon ja osavaltioiden korkean tason edustajien kanssa. Lisäksi ministeri tapaa Yhdysvalloissa toimivia suomalaisyrityksiä ja pitää puheenvuoron biotalouskonferenssissa. Elinkeinoministeri Mika Lintilä puhuu Yhdysvalloissa kansainvälisessä biotalouskonferenssissa puubiomassan kestävästä tuotannosta Suomessa. Puubiomassaa käytetään muun muassa uusiutuviin kemikaaleihin, biopohjaisiin tuotteisiin ja biopolttoaineisiin. ”Tarvitsemme globaalia biopohjaista taloutta. Suomalaisilla yrityksillä on paljon annettavaa globaalien haasteiden ratkaisemiseen. Yhdysvallat on meille tärkeä

Talouden kansainvälistymisen on peittänyt alleen, kuinka herkkä arkemme on talouden shokeille, kun loppuun asti viritetyt yritysten arvo- ja toimitusketjut häiriintyvät. Koronakriisin alussa oli pulaa suojavälineistä ja niiden tuotannosta. Nyt komponentti- ja konttipula näkyy monin tavoin arjessa. Autotehtaat seisovat, varaosia ei saa ja joulun suosikkilahjojen saatavuudessa voi olla ongelmia Euroopassa. Uskon, että lähivuosina tuotantoa palaa Suomeen ja Eurooppaan jossain määrin, mutta kansainväliset arvo- ja toimitusketjut ovat tulleet jäädäkseen. Eurooppalaisen huolto- ja toimitusvarmuuden varjolla ei pidä ryhtyä