Uutiset

Valtio vastaa siitä, että koko Suomea rakennetaan tasa­puolisesti. Valtiovallan ei pidä ennalta määrätä häviäviä alueita tai valita voittajia. Keskittämisen apostolit betonin harmaine kaapuinen kiertävät saarnaamassa suorissa lähetyksissä ilosanomaansa ja lietsomassa vastakkainasettelua maaseudun ja kaupungin välille. Ihmiset ovat kuitenkin alkaneet toimia luontevasti arjessaan vastoin näitä opetuksia. Koronan pakottama digiloikka ja etätyömahdollisuuksien kehittyminen ovat lisänneet alueiden vetovoimaisuutta ja elinvoimaa varsinkin asiantuntijatyötä tekevien keskuudessa. Nopean laajakaistan kattavuuden lisääminen tällä vaalikaudella tukee tätä kehitystä ja asettaa alueet yhdenvertaiseen asemaan.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä iloitsee Seinäjoelle tulevasta uudesta datakeskuksesta. Hän totesi keskuksen avajaistilaisuudessa Seinäjoella 4.6.2021, että tämän kokoluokan keskus tarkoittaa työpaikkoja, kasvua sekä Suomelle suuntaa dataosaamisen ja datakeskustoiminnan kohdemaana. – DataCenterin myötä Seinäjoki on voittanut yhden erän maailmanlaajuista kilpailua, jossa muut kisaajat ovat esimerkiksi eurooppalaisia ja aasialaisia suurkaupunkeja. Se on hyvä esimerkki pitkäjänteisestä työstä paikallisella, kansallisella ja myös kansainvälisellä tasolla. Alueellinen elinvoima houkuttelee investointeja ja uudet investoinnit ruokkivat puolestaan elinvoimaa, totesi Lintilä.  – Jo aikaisemmista investoinneista

Tapasin viime perjantaina Helsinkiin moottorimarssille tulleita turveyrittäjiä. Yli sata rekkaa ja kuorma-autoa toi eduskuntatalon eteen vahvaa maakuntien ääntä. Heidän viestinsä oli vakava: elinkeino on lähdössä alta. Ratkaisuna he esittivät turpeen luokittelua uusiutuvaksi polttoaineeksi. Keskipohjalaisena tunnen turvetuotannon merkityksen alueille ja yrittäjien kovan työn arvon täysin. Moni on tehnyt elämäntyönsä suomalaisten kotien lämmittämiseksi kotimaisella energialla. Realiteetit pitää kuitenkin pystyä tunnustamaan ja tarmo suunnata sellaisiin asioihin, joihin voi vaikuttaa. TURPEEN luokittelu uusiutuvaksi ei ole sellainen. Asettamani laajapohjainen turvetyöryhmä käsitteli

Korona-poikkeusolojen käynnistymisestä on kulunut vuosi. Muutosta ei ole vielä näköpiirissä. Keväällä 2020 laitettiin nopeasti tukia liikkeelle, jotta suomalaiset yrittäjät pärjäisivät. Yrityksille on jaettu koronatukia yli kaksi miljardia euroa. OVATKO tuet osuneet niin sanotusti lankulle?  Tuhansia työpaikkoja ja tuhansia yrityksiä on pelastettu tukien avulla.  Tukipolitiikan piirtämisessä on kuunneltu yrittäjää herkällä korvalla. Kaikki evästykset ovat kullan arvoisia, kun joudutaan tekemään päätöksiä pataljoonapensselillä. On myös yrittäjiä, jotka eivät ole syystä tai toisesta saaneet suoria tukia. ONKO tukipolitiikka ollut viisasta? On ollut.

Turpeen energiakäyttö vähenee dramaattisesti. Merkille pantavaa muutosta toiseen suuntaan ei ole näköpiirissä. Turvealalla ja -alueilla ollaan ymmärrettävästi huolissaan, miten käy. Kysymyksessä on monen ihmisen työ ja toimeentulo. Myös kuntien energiayhtiöissä pohditaan, millä kattilat lämpiää jatkossa. Turpeen vaikutus aluetalouksiin on mittava. Raju muutos vaarantaa myös Suomen energiastrategisia tavoitteita. Turvetta ei olla kieltämässä. Hallituspuolueet ovat yksiselitteisesti sopineet, että turpeen energiakäyttöä vähennetään hallitusti vuoteen 2030 mennessä. SUURIN ajuri turpeen käytön murroksessa on päästökauppa. Kukaan ei pystynyt puolitoista vuotta sitten

Tori on täynnä ihmisiä ja keskellä hiihtää mies. Näköispatsaan ansioista myös tulevat sukupolvet oppivat Kurikan jätin maineteot. Syyskuun viimeisenä lauantaina Mietaan patsaan paljastuksen lisäksi tapahtui muutakin merkittävää.  Varhain lauantaiaamuna Seinäjoella oli koolla kolmen maakunnan toimijoita viennin tulevaisuutta rakentamassa. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yrittäjäjärjestöjen edustajia, maakuntajohtajia, koulutuksesta vastaavia henkilöitä, yrittäjiä sekä Vaasaan, Kokkolan ja Seinäjoen kaupunginjohtajat. Yhteisen pöydän ääreen toimijat toi keskustelu siitä, miten voisimme yhdessä parantaa viennin toimia.  Koronaepidemia on vaikuttanut voimakkaasti Suomesta tapahtuvaan vientiin. Hiljattain lanseeratun viennin ja