Tervetuloa mukaan keskustelemaan EU:n tulevaisuudesta yrittäjyyden ja elinkeinojen näkökulmasta yhdessä elinkeinoministeri Mika Lintilän kanssa. Miltä EU:n tulevaisuus näyttää yritysten näkökulmasta? Millaisia mahdollisuuksia EU:n vihreä ja digitaalinen siirtymä ja 55-paketti tarjoavat suomalaisille yrityksille?
Viime aikoina tavatessani eurooppalaisia kollegoitani yksi aihe on ollut ylitse muiden: energian hinta. Erityisesti maakaasun nousevat kustannukset puhututtavat Eurooppaa laitoja myöten. Keski-Euroopan kaasuvarastot ovat alhaalla ja Venäjän tuonti hiipunut. Myös koronan jälkeen käynnistyvä talous ja nouseva energian kulutus sekä päästökaupan kallistuminen nostavat hintoja. Vaikutus tuntuu Suomessakin, koska eurooppalaiset markkinat ovat sähkön siirtoyhteyksien kautta linkissä Pohjoismaihin. Tulevana talvena sähkön ja lämmön hinnan ennakoidaan nousevan myös meillä. Toinen merkittävä sähkön hintaan vaikuttava tekijä on Norjan ja Ruotsin
Hallituksen tavoitteena on tukea Suomen eri alueiden tasapainoista kehitystä ja vahvistaa alueellista tasa-arvoa. Aluepolitiikalla vaikutetaan yritysten toimintamahdollisuuksiin, alueiden elinvoimaan ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointiin. Tähän tähdätään myös EU:n alue- ja rakennepolitiikalla. Unionin alue- ja rakennepolitiikalla tasoitetaan alueiden kehityseroja ja lisätään aluetalouksen kasvua ja kilpailukykyä. Nyt jaossa olleiden EU-rahojen tavoitteet liittyvät pk-yritysten kehittämiseen, TKI-toimintaan, työllisyyteen, osaamiseen, kansalaisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin sekä oikeudenmukaiseen siirtymään kohti vihreää taloutta. Olemme tänään päässeet hallituksessa sopuun alue- ja rakennepolitiikan alueellisesta rahoituksesta tuleville
Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla tehtävän ilmasto- ja energiastrategian valmistelun lähtökohtana on Suomen tavoite olla hiilineutraali 2035, ja että tämä saavutetaan kustannustehokkaasti ja alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Ilmasto- ja energiastrategia käsittelee laajasti kaikkia päästöjä, mutta huomion keskipisteessä on päästökauppasektori ja erityisesti energia ja teollisuus. Hallitus sopi jo viime kevään puoliväliriihessä, että ilmasto- ja energiastrategian alalta haetaan 6-7 miljoonan tonnin lisäpäästövähennyksiä. Nyt viime viikon budjettiriihessä pystyimme toteamaan, että olemme hyvin tällä polulla. EU:n päästökaupan kiristyminen sekä
EU-komission ilmastopaketti on valtava koko yhteiskuntaan vaikuttava kokonaisuus, joka vaatii huolellisen läpikäynnin, kun ryhdymme muodostamaan Suomen kantoja. Päämäärä on Suomen vahvasti tukema: vähentää EU:n päästöjä -55 % 2030 mennessä. Tässä kuljemme etunenässä. Tiukentuvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että paketista saadaan toimiva kokonaisuus, joka ottaa huomioon tarvittavat mittavat investoinnit vähähiilisiin ratkaisuihin ja teknologioihin. Teollisuus ja energia-ala vaativat suuria pääomia ja investoinnit ovat pitkäaikaisia. Siksi tarvitaan ennakoitavaa sääntelyä ja teknologianeutraalia rahoitusta. Komission oman arvion mukaan vuoden 2030 tavoitteen saavuttaminen tulee edellyttämään 3 500
Näyttää vahvasti siltä, että koronapandemian hellittäessä talous ampaisee reippaaseen vauhtiin. Vientimarkkinat elpyvät, investoinnit lisääntyvät ja kansalaisten patoutunut kysyntä purkautuu. Ilo uhkaa silti jäädä lyhytaikaiseksi. Epäsuotuisa väestönkehitys, heikko tuottavuuskasvu ja esimerkiksi pula osaavasta työvoimasta eivät ole kadonneet minnekään. Ongelmat ovat kroonisia. KORONAN jälkeisen suunnan avainsanoja ovat vihreä siirtymän ja aluetalouksien kasvumahdollisuuksien tukeminen. Kotimainen osaaminen ja alueiden elinvoiman ruokkiminen yhdessä tarkoittavat kestävämpää kasvua eri puolille Suomea. Jo tällä hetkellä merkittävin osa kaikista uusista työllistävistä investoinneista liittyy päästöttömän ja