Uutiset

Hallituksen tavoitteena on tukea Suomen eri alueiden tasapainoista kehitystä ja vahvistaa alueellista tasa-arvoa. Aluepolitiikalla vaikutetaan yritysten toimintamahdollisuuksiin, alueiden elinvoimaan ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointiin. Tähän tähdätään myös EU:n alue- ja rakennepolitiikalla. Unionin alue- ja rakennepolitiikalla tasoitetaan alueiden kehityseroja ja lisätään aluetalouksen kasvua ja kilpailukykyä. Nyt jaossa olleiden EU-rahojen tavoitteet liittyvät pk-yritysten kehittämiseen, TKI-toimintaan, työllisyyteen, osaamiseen, kansalaisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin sekä oikeudenmukaiseen siirtymään kohti vihreää taloutta. Olemme tänään päässeet hallituksessa sopuun alue- ja rakennepolitiikan alueellisesta rahoituksesta tuleville

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla tehtävän ilmasto- ja energiastrategian valmistelun lähtökohtana on Suomen tavoite olla hiilineutraali 2035, ja että tämä saavutetaan kustannustehokkaasti ja alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Ilmasto- ja energiastrategia käsittelee laajasti kaikkia päästöjä, mutta huomion keskipisteessä on päästökauppasektori ja erityisesti energia ja teollisuus. Hallitus sopi jo viime kevään puoliväliriihessä, että ilmasto- ja energiastrategian alalta haetaan 6-7 miljoonan tonnin lisäpäästövähennyksiä. Nyt viime viikon budjettiriihessä pystyimme toteamaan, että olemme hyvin tällä polulla.   EU:n päästökaupan kiristyminen sekä

EU-komission ilmastopaketti on valtava koko yhteiskuntaan vaikuttava kokonaisuus, joka vaatii huolellisen läpikäynnin, kun ryhdymme muodostamaan Suomen kantoja. Päämäärä on Suomen vahvasti tukema: vähentää EU:n päästöjä -55 % 2030 mennessä. Tässä kuljemme etunenässä. Tiukentuvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että paketista saadaan toimiva kokonaisuus, joka ottaa huomioon tarvittavat mittavat investoinnit vähähiilisiin ratkaisuihin ja teknologioihin. Teollisuus ja energia-ala vaativat suuria pääomia ja investoinnit ovat pitkäaikaisia. Siksi tarvitaan ennakoitavaa sääntelyä ja teknologianeutraalia rahoitusta. Komission oman arvion mukaan vuoden 2030 tavoitteen saavuttaminen tulee edellyttämään 3 500

Näyttää vahvasti siltä, että koronapandemian hellittäessä talous ampaisee reippaaseen vauhtiin. Vientimarkkinat elpyvät, investoinnit lisääntyvät ja kansalaisten patoutunut kysyntä purkautuu.  Ilo uhkaa silti jäädä lyhytaikaiseksi. Epäsuotuisa väestönkehitys, heikko tuottavuuskasvu ja esimerkiksi pula osaavasta työvoimasta eivät ole kadonneet minnekään. Ongelmat ovat kroonisia. KORONAN jälkeisen suunnan avainsanoja ovat vihreä siirtymän ja aluetalouksien kasvumahdollisuuksien tukeminen. Kotimainen osaaminen ja alueiden elinvoiman ruokkiminen yhdessä tarkoittavat kestävämpää kasvua eri puolille Suomea. Jo tällä hetkellä merkittävin osa kaikista uusista työllistävistä investoinneista liittyy päästöttömän ja

Valtio vastaa siitä, että koko Suomea rakennetaan tasa­puolisesti. Valtiovallan ei pidä ennalta määrätä häviäviä alueita tai valita voittajia. Keskittämisen apostolit betonin harmaine kaapuinen kiertävät saarnaamassa suorissa lähetyksissä ilosanomaansa ja lietsomassa vastakkainasettelua maaseudun ja kaupungin välille. Ihmiset ovat kuitenkin alkaneet toimia luontevasti arjessaan vastoin näitä opetuksia. Koronan pakottama digiloikka ja etätyömahdollisuuksien kehittyminen ovat lisänneet alueiden vetovoimaisuutta ja elinvoimaa varsinkin asiantuntijatyötä tekevien keskuudessa. Nopean laajakaistan kattavuuden lisääminen tällä vaalikaudella tukee tätä kehitystä ja asettaa alueet yhdenvertaiseen asemaan.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä iloitsee Seinäjoelle tulevasta uudesta datakeskuksesta. Hän totesi keskuksen avajaistilaisuudessa Seinäjoella 4.6.2021, että tämän kokoluokan keskus tarkoittaa työpaikkoja, kasvua sekä Suomelle suuntaa dataosaamisen ja datakeskustoiminnan kohdemaana. – DataCenterin myötä Seinäjoki on voittanut yhden erän maailmanlaajuista kilpailua, jossa muut kisaajat ovat esimerkiksi eurooppalaisia ja aasialaisia suurkaupunkeja. Se on hyvä esimerkki pitkäjänteisestä työstä paikallisella, kansallisella ja myös kansainvälisellä tasolla. Alueellinen elinvoima houkuttelee investointeja ja uudet investoinnit ruokkivat puolestaan elinvoimaa, totesi Lintilä.  – Jo aikaisemmista investoinneista