Kolumni Keskipohjanmaa-lehti 1.5.2016
Koko Suomi
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä puolusti Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa viikko sitten koko Suomen asuttuna pitämistä. Sipilän puhe sai liikkeelle ennen muuta ne taloustieteilijät, joiden mielestä talouden kasvu edellyttää keskittynyttä yhteiskuntaa. Heidän mukaansa ihmisten, työpaikkojen ja palvelujen keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin ja niiden lähelle on luonnonlaki, jota vastaan ei pidä pullikoida. Taloustieteilijät ovat saaneet selustatukea etenkin Helsingin Sanomilta, joka on leimannut aluepolitiikan paitsi vanhanaikaiseksi myös rahan tuhlaamiseksi.
Suomessa on pitkään ollut yhteisymmärrys siitä, että koko maata etelästä pohjoiseen ja lännestä itään kehitetään tasapainoisesti. Vuosi sitten pidetyissä eduskuntavaaleissa suomalaiset äänestivät tämän politiikan puolesta, kun Keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi. Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten yhdessä sopiman hallitusohjelman keskeisimpiä tavoitteita on, että koko maan voimavarat on saatava käyttöön, kun Suomea nostetaan lamasta. Tästä myös Sipilän puheessa oli kysymys. Pääministerin kannanottoon on helppo yhtyä etenkin talous- ja työllisyyspolitiikan näkökulmasta.
Kotimaisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuva biotalous on monien asiantuntijoidenkin mukaan lupaavin mahdollisuus työpaikkoihin ja työllistävään yritystoimintaan. Äänekosken biotuotetehdas ja muut tiedossa olevat biotalousinvestoinnit ovat tästä osoitus.
Luonnonvarat ovat eri puolilla maata maakunnissa. Ne on pystyttävä jalostamaan mahdollisimman lähellä.
Työllistävä biotalous edellyttää myös toimivia tie- ja muita liikenneyhteyksiä sekä huippuosaamista.
Hallitus osoittaa teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseen koko maassa noin miljardi euroa. Lisäksi se on päättänyt uusista isoista liikennehankkeista, joista osa päästään aloittamaan jo lähikuukausina. Nämä investoinnit elvyttävät osaltaan talouttamme ja parantavat suoraan työllisyyttä eri puolilla maata.
Koulutukseen on valitettavasti jouduttu kohdistamaan säästöjä, mutta Keskusta on sitoutunut siihen, että koko maassa on myös tulevaisuudessa oltava eriasteista koulutusta. Alueellisesti kattavan koulutuksen turvaamiseksi tällä vaalikaudella toteutetaan isoimmat koulutuksen uudistukset vuosikymmeniin.
Koko Suomen tasapainoisessa kehittämisessä ei ole kysymys pelkästään taloudesta. Keskustalle asia on mitä suurimmassa määrin myös arvo- ja aatteellinen valinta. Linjamme on ollut yli sata vuotta, että koko maasta ja kaikista suomalaisista on pidettävä huolta. Ihmisille on mahdollistettava työnteko ja muut elämän edellytykset kaikkialla maassa postinumerosta riippumatta. Jokainen ratkaisee sitten itse, oman tilanteensa mukaan, mihin kotinsa ja elämänsä rakentaa.
Maakuntien syyttämisen ja vanhanaikaisen vastakkainasettelun sijaan itse kunkin kannattaisi nähdä ne yhteiset mahdollisuudet, joita koko maan voimavarojen hyödyntäminen meille suomalaisille antaa.
Luutuneiden käsitysten ravistelua tarvitaan etenkin nyt, kun sote- ja maakuntauudistuksella toteutetaan historiallinen päätösvallan siirto valtion keskushallinnosta maakunnille ja niiden ihmisille. Koko maan elinvoimaa voidaan parantaa kokonaan uudella otteella. Katsotaan siis yhdessä eteen-, ei taaksepäin.