22.11.2018, Messukeskus

Omistamisella on väliä – Suomi tarvitsee omistajuusohjelman

Arvoisat sijoittajat, hyvät naiset ja herrat,

On hienoa olla puhumassa aktiivisille omistajille. Teidän kaltaisia ihmisiä Suomi tarvitsee enemmän. Meillä ei ole pulaa rahasta. Suomessa on pulaa omistajista. Yritysten kasvu edellyttää riittävää sijoittajien määrää.

Suomi on palannut tällä vaalikaudella kasvun tielle. Olemme katkaisseet näivettymisen kierteen, joka nakersi hyvinvointiamme. Maailmantalouden epävarmuuksiin emme voi vaikuttaa. Mutta kotimaisiin tekijöihin voimme puuttua, jotta pysymme kasvun polulla.

Olen hiukan huolestunut vallitsevasta tilanteessa, jossa investoimme muita maita enemmän seiniin ja vähemmän siihen, mitä niiden sisällä tapahtuu. Taloutemme uudistamiseksi kaivataan lisää investointeja tutkimukseen- ja tuotekehitykseen, uuteen teknologiaan sekä uusiin koneisiin ja laitteisiin. Jäämme keskeisistä kilpailijamaista jälkeen, jos kansakuntamme varallisuus ja investoinnit ovat kiinni ainoastaan rakennuksissa.

Kannatan tervettä kansallista itsekkyyttä. Itsellinen talous on kansakunnan henkivakuutus. Ulkomainen pääoma on tarpeellista, mutta pidän kotimaista pääomaa välttämättömyytenä. Ongelmallista on kotimaisen omistajuuden vähäisyys, ei ulkomainen omistajuus. Kaipaamme lisää kotimaisia sijoittajia.

Meidän on tietysti jatkettava ulkomaisten investointien ja portfoliosijoitusten houkuttelua. Ulkomaiset omistajat tuovat meille pääomia ja osaamista sekä verkostoja.

Kilpailukykyiset yritykset on pystyttävä pitämään suomalaisissa käsissä. En halua Suomesta tytäryhtiötaloutta. Suomessa ei ole ylitarjontaa suurista omistajista. Valtion yksi rooli on toimia ankkuriomistajana. Työeläkeyhtiöt eivät ole tähän rooliin ole pääsääntöisesti olleet halukkaita.

Eläkkeiden rahoittamisessa keskeisessä roolissa on kotimaisen palkkasumman kehitys. Osa varoista on järkevää sijoittaa Suomeen kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Työeläkevarat ylittivät viime neljänneksen lopussa yli 200 miljardia euroa. Suomeen niistä on sijoitettu neljäsosa ja kotimaisiin noteerattuihin osakkeisiin noin 16 miljardia euroa.

Olisi toivottavaa, että keskusteltaisiin myös siitä, voivatko työeläkeyhtiöt toimia ankkuriomistajana, jos tämä tapahtuu tuotto- ja hajautusvaatimuksia vaarantamatta.  En usko, että Suomen ajautuminen tytäryhtiötaloudeksi olisi suomalaisen palkansaajan etu.

Ankkuriomistuksella on merkitystä pörssiyhtiöiden niin pääkonttorien sijainnin kuin omistusjärjestelyiden kannalta. Ankkuriomistajalla on tärkeä rooli, sillä siihen liittyy tavoitteellinen vallankäyttö. Ankkuriomistajuus korostuu erityisesti vaikeina aikoina. Uskon, että hyvä kansallinen omistajuus tuo vaurautta ja työtä Suomeen.

Hyvät kuulijat,

Nykyinen hallitus on tukenut omistajuutta monin tavoin omistajuutta. Mielestäni niitä on jatkettava ja tarvitsemme ensi vaalikaudella laaja-alaista ohjelmaa omistajuuden edistämiseksi.

Olemme muun muassa keventäneet perintöverotusta ja tukeneet yritysten omistajanvaihdoksia. Osakesäästötilin luominen on yksi toimenpiteistä, joilla edistämme kotimaista omistajuutta. Valmistelussa oleva hallituksen esitys antaa selkeän viestin. Haluamme helpottaa kotitalouksien sijoittamista pörssiosakkeisiin.

Uudistuksen taustalla on monessa hallitusohjelmassa ollut kirjaus pienten osinkojen verovapaudesta. Kun tätä ovat eri hallitukset selvittäneet ja todenneet uudistuksen vaikeuden, toteutamme osakesäästötilin. Nyt ollaan ottamassa tärkeä askel eteenpäin.

2000-luvulla ei suomalaisen sijoittajan verotuksesta ole juuri kerrottu hyviä uutisia. Esimerkiksi yhteisöveron alentaminen on näkynyt kotimaisen sijoittajan pääomatuloverotuksen kiristymisenä.

Kannatan pääomatuloverotuksessa laajan veropohjan ja matalien verokantojen periaatetta. Suomessa pääomatuloverotus on verrattain ankaraa, kun otetaan huomioon, että pääomaverokannan tulisi kompensoida myös esimerkiksi inflaatio. Pääomaverotuksessa ei siten ole korottamisen varaa.

Ruotsissa sijoitussäästötilin käyttöönotto on lisännyt kotitalouksien osakesijoituksia ja vaikuttanut myönteisesti pörssikaupankäyntiin. Läntisen naapurimme kotitalouksien aktiivisuuteen saattaa vaikuttaa se, että eläkejärjestelmä mahdollistaa kotitalouksien aktiivisemman roolin eläkesäästöjen sijoittamisessa. Olisiko tämä asia, jota tulisi arvioida kotimaisen omistajuuden ja muista näkökulmista myös Suomessa, kun eläkejärjestelmän sijoitustoimintaa pohditaan tulevaisuudessa?

Suomessa kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta merkittävä osa on sijoitettuna talletustileillä. Toivon, että osakesäästötili kannustaa aikaisempaa useampaa sijoittamaan pörssiin. Näin edistetään myös yritysten käytettävissä olevien pääomien tarjontaa, kun sijoituskysyntä lisääntyy.

Minusta on tärkeää, että kotitalouksille annetaan mahdollisuus olla osakeannissa mukana, kun valtio listaa omistuksiaan pörssiin. Näin tehtiin Altian osalta. Tämäkin mahdollistaa kotitalouksien vahvemman omistajuuden.

Hyvät kuulijat,

Tulevalla vaalikaudella on jatkettava toimia omistajuuden vahvistamiseksi. Suomi tarvitsee erilaisia omistajia. Kotitalouksia, perheyrityksiä, ulkomaalaisia sijoittajia, eläkeyhtiöitä ja valtiota.

Ensinnäkin pidän tärkeänä parantaa kasvuyritysten rahoituksen saatavuutta. Kasvavat yritykset luovat merkittävän osan uusista työpaikoista. Julkinen valta on kantanut tässä kortensa kekoon lisäämällä omia riskirahoituspanostuksiaan. Perustettuihin kolmeen kasvurahastojen rahastoon on saatu mukaan myös työeläkerahaa. Olemme myös kanavoineet EU:n pääomasijoitusrahaa Suomeen.

Suomessa julkinen taho rahoittaa venture vaiheen pääomarahastosijoituksista yli puolet. Tämän vuoksi on lisättävä yksityistä pääomaa rahastojen koon kasvattamiseksi. Se on elinehto suomalaisten pääomasijoitusmarkkinoiden kehittymiselle. Näin voimme antaa yrityksille mahdollisuuden kasvaa täällä suuremmiksi sekä kehittää liiketoimintaansa ja työllistää kotimaassa.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on tehty töitä sen eteen, että yksityiseltä pääoman sijoittamiselta kommandiittiyhtiömuotoisiin pääomasijoitusrahastoihin poistetaan verotuksellisia esteitä. Ulkomaisten rahastojen rahastojen verotuksen osalta on tulossa muutos ensi vuonna. Mutta kotimaisten yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden sijoitukset pääomasijoitusrahastoihin eroavat valitettavasti edelleen verotukseltaan esimerkiksi pörssisijoituksista.

Toiseksi perheyritykset pitkäjänteisen ja kasvollisen omistajuuden edustajina ovat avainasemassa suomalaisen pk-sektorin uudistumisessa. Yrittäjän ikääntymisestä johtuva omistajanvaihdos on edessä seuraavan vuosikymmenen aikana lähes 50 000:ssä yrityksessä. Mielestäni on tärkeää varmistaa toiminnan jatkuvuus, jotta voimme pitää kiinni työpaikoista ja vauhdittaa yritysten kasvua. Yritysten jatkonäkymillä on yhteys niiden halukkuuteen uudistua.

Tämän vuoksi meidän ei pidä poistaa sukupolvenvaihdosten verohuojennusta. Se mahdollistaa panostukset toiminnan kehittämiseen perintöveron maksamiseen sijaan. Lisäksi meidän on jatkettava omistajanvaihdosten vauhdittamista. Finnvera osallistuu vuosittain noin miljardin euron rahoituksella omistajavaihdoksiin, joissa yritykselle haetaan uutta kasvua ja kehityspolkua.

Kolmanneksi käsittelen valtiota omistajana uudistumisen tukena. Valtionomistajuus on toisille itseisarvo ja toisille lähtökohtaisesti paha. Itse näen, että valtiota tarvitaan omistajana eri rooleissa. Valtion merkitys korostuu erityisesti kriiseissä.

Jos valtio ei olisi ollut rakentamassa Terrafamea, silloin kun yksityiset sijoittajat kaikkosivat, veronmaksajien käsissä olisi satojen miljoonien jälkihoito. Nyt kun maailma menee kohti akkuyhteiskuntaa, valtio on edesauttamassa akkuklusterin rakentumista Suomeen. Tavoitteena on nostaa kotimaisen raaka-aineen jalostusastetta sekä houkutella ulkomaisia investointeja Suomeen.

Suomen Malminjalostus Oy on keskeinen valtion työkalu. Yhtiöön on keskitetty kaikki valtion kaivosomistukset. Kaivostoiminta vaatii perinteisesti pitkäjänteisiä sijoituksia ja isoja pääomia. Talvivaaran jälkeen kotimainen yksityinen sektori on ollut varovainen tämän sektorin sijoituksissa.

Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi tekee rahastosijoitustoiminnan ohella suoria sijoituksia. Näissä markkinaehtoisesti tehtävissä sijoituksissa on aina mukana myös yksityisiä sijoittajia. Niiden avulla tavoitellaan kasvua ja työllisyyttä.

Tällä vaalikaudella omistajapolitiikkaa on ohjannut tase töihin ajattelu. Sen yksi keskeinen ilmentymä kehitysyhtiön perustaminen uudistamisen työkaluksi. jonka kautta valtio toimii aktiivisena omistajana. Toimintansa aloittanut Valtion kehitysyhtiö VAKE Oy antaa uusia mahdollisuuksia elinkeinopolitiikkaan ja uuden luomiseen.

Hyvät kuulijat,

Kun yritykset voivat hyvin, omistajat ja yhteiskunta voivat hyvin. Pidän tärkeänä, että yritykset voivat kasvaa kannattavasti Suomessa.

Kotimainen omistaja on usein pitkäjänteisempi ja investoi todennäköisimmin Suomeen. Kotimaisen omistajuuden edistäminen mahdollistaa sen, että meillä on kasvavaa ja tuottavaa yritystoimintaa. Tämä on puolestaan synnyttää uutta työtä.

Jos emme onnistu näissä tavoitteissa, suomalaisia yrityksiä omistavat pääosin ulkomaalaiset omistajat. He voivat tulla joko idästä tai lännestä.

Tämä tarkoittaisi suurempaa epävarmuutta suomalaisille, kun päätökset tehdään muualla. Pääomat, pääkonttorit ja työpaikat liikkuisivat liukkaammin rajojen yli. Emme voisi kuin sopeutua tähän tilanteeseen.

Omistamisella on siis väliä. Tämän vuoksi tarvitsemme omistajuusohjelman.