Pois muovista – puukuitua tilalle
Muovien aiheuttamiin ympäristöongelmiin on alettu kiinnittää huomiota. Maailmanlaajuisesti iso osa nykyisin tuotetusta muovista ei palaudu kiertoon, vaan päätyy kaatopaikoille tai luontoon. Planeettamme merissä ennustetaan olevan enemmän muovia kuin kalaa vuoteen 2050 mennessä, mikäli kehitys jatkuu nykyisellään. Siis enemmän muovia kuin kalaa! Muovi hajoaa merissä mikromuoviksi. Mikromuovin suurimpia lähteitä ovat ehkä yllättäen kuitenkin autojen renkaat.
Muovit ovat mullistaneet ihmisten arkea 1950-luvulta alkaen. Ne ovat valloittaneet maailman muutamassa vuosikymmenessä. Eikä ihme, sillä muovi on materiaalina monikäyttöinen, kestävä ja edullinen.
Muovien pääasiallinen raaka-aine on öljy. Niiden tuotannon ilmastopäästöt vastaavat lentoliikenteen päästöjä. Toisaalta esimerkiksi muovi kevyenä materiaalinaan on mahdollistanut liikenteen päästöjen vähentämisen, kun sillä on korvattu raskaampia materiaaleja.
Moni suomalainen on jo havahtunut muoviongelmaan. Viime syksynä tehdyssä eurobarometrissä lähes 90 % vastaajista on huolissaan ympäristövaikutuksista ja kaksi kolmasosaa vastaajista on huolissaan muovin vaikutuksista omaan terveyteen.
Olemme yhdessä ministerikollegani Kimmo Tiilikaisen kanssa käynnistäneet kansallisen tiekartan valmistelun muovin aiheuttamien ympäristöongelmien torjumiseksi. Mielestäni Suomen on asetettava kunnianhimoiset tavoitteet, joita kohti kuljemme suunnitelmallisesti. Valmistelua johtaa kansanedustaja Hanna Kosonen. Työ pitää sisällään sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia. Tässä yhteydessä voidaan arvioida myös muoviveron toimivuutta ja käyttökelpoisuutta. Suomi etenee kansallisten toimien kanssa, mutta olemme myös aktiivisesti viemässä ratkaisuja muoviongelmaan myös laajemmin Euroopan unionissa.
Meidän on tehostettava muovien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä sekä vähennettävä haitallisempien muovien käyttöä. Kotitalouksien muovien kierrätyksessä meillä on vielä paljon työtä jäljellä. Se on tehtävä sujuvaksi. Suomalaiset alan yritykset ovat tuoneet jo markkinoille kierrätysmuovista tehtyjä tuotteita. Kierrätys yksin ei ratkaise ongelmia, koska kierrätyksen aste ei ole koskaan sataprosenttinen.
Tämän vuoksi on myös etsittävä muovia korvaavia ratkaisuja. Suomi voi kulkea tässä etujoukossa. Ratkaisuja muoviongelmaan löytyy suomalaisen metsän kätköistä. Muovien korvaaminen uusilla biopohjaisilla tuotteilla tarjoaa haasteen suomalaisille tutkimuslaitoksille ja yrityksille. Esimerkiksi VTT tekee asiassa korkeatasoista tutkimusta. Meillä on muovin korvaamiseksi puupuolella iso potentiaali ja sitä kautta kaupallisia mahdollisuuksia. Siirtyminen öljystä puuhun tukee Suomen itsellistä taloutta.
Mika Lintilä
elinkeinoministeri