MT:n kolumni 1.11.2019: Koko Suomea vahvistetaan

Ekonomisti Paul Krugman on todennut, että tuottavuus ei ole kaikki kaikessa, mutta pitkällä aikavälillä se on lähes kaikki. Elintasomme riippuu työn tuottavuuden kehityksestä.

Tuottavat yritykset voivat palkata lisää työntekijöitä ja maksaa työntekijöilleen parempia palkkoja. Tämä koskee niin kokonaisia maita kuin niiden alueita.

Tuottavuuden kasvu on jämähtänyt Suomessa viime vuosikymmenen aikana. Tarkemmin tarkastellen osa yrityksistä ja alueista on kehittynyt toisia nopeammin.

Suomessa kärki ei ole karannut pääjoukolta niin kauas kuin monissa muissa maissa. Tämän vuoksi alueiden elinvoiman vahvistaminen koko Suomessa ei ole mahdoton tehtävä.

Tasapainoisen aluekehityksen kannalta on keskeistä pitää kaikki alueet mukana ja vahvistaa tuottavuuden kehitystä koko maassa.

Hallituksen tavoite on kehittää maan eri osia niin maaseutua kuin kaupunkiseutuja siten, että alueet voivat hyödyntää omia vahvuuksiaan ja koko Suomen voimavarat saadaan käyttöön.

Hallituksen ohjelma on kunnianhimoinen aluepolitiikan osalta. Lähtötilanne on monitahoinen, mutta meillä on mahdollisuuksia vahvistaa alueiden kasvua. Keskeistä on saada investoinnit liikkeelle eripuolella Suomea.

Saavutettavuus on tärkeää alueiden elinkeinojen näkökulmasta ja keskeinen investointien edellytys. Niin Lapin matkailu, maa- ja metsätalous kuin jalostava teollisuuskin tarvitsevat toimivan infran – perinteisen ja digitaalisen.

Hallituskauden aikana teemme tasokorotuksen perusväylänpitoon sekä väylähankkeille 12-vuotisen investointisuunnitelman. Näin luodaan ennakoitavuutta yrityksille ja ihmisille. Varaudumme väyläverkon kehittämisessä myös metsäteollisuuden suurempiin investointeihin.

Osaaminen ja osaavan työvoiman saatavuus on keskeinen elinvoiman ja tuottavuuden kasvun lähde. Budjettiriihessä päätimme, että valmistelemme nopealla aikataululla toimia nopeavaikutteisen, osaajapulaa helpottavan täydennys-, muunto- ja lisäkoulutuksen lisäämiseksi.

Hallitus päättää näistä toimista marraskuussa annettavan täydentävän talousarvion yhteydessä.

Elinikäisen oppimisen merkitys korostuu uuden teknologian ansiosta. Näin voimme turvata alueiden työvoiman saatavuutta, kun työ muuttuu rakennemuutoksen seurauksena. Työperäisen maahanmuuton kautta Suomeen tulevat osaajat mahdollistavat monen yrityksen kasvun eri puolella Suomea.

Yrittäjyyden merkitys alueiden elinvoimalle on keskeinen. Tarvitsemme kasvavia yrityksiä koko maahan. Kasvun pullonkauloja investointeihin helpottaa Finnveran pk-yritysten takausprosentin korotus.

Tällä viikolla lähti lausunnolle valtionvarainministeriössä valmisteltu hallituksen esitysluonnos kaksinkertaisista poistoista. Aikaisempaan verrattuna tuplapoistojen mahdollisuus koskisi teollisuuden lisäksi maataloutta ja palvelualoja. Pidän tätä tärkeänä. Uudistus olisi voimassa neljä vuotta ensi vuodesta alkaen.

Uskon, että uudistus antaa myönteisen sykäyksen investoinneille eri puolilla Suomea. Maatalouden investointien vauhdittamisen kannalta tärkeä on myös Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makeran) tuntuva pääomittaminen ensi vuoden talousarvioesityksessä.

Maailman mittakaavassa yritysten investoinnit ovat myös vastaus ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Kun investoidaan uuteen teknologiaan, meillä on mahdollisuus vähentää päästöjä.

Suomelle tämä on mahdollisuus, koska meillä on jo olemassa ratkaisuja, joita voidaan myydä maailmalle. Näitä ratkaisuja tarjoavia yrityksiä on eri puolella Suomea.

Meillä on siis kaikki edellytykset olla myös hyötymässä kestävien ratkaisujen kasvavasta kysynnästä.

Kirjoittaja on valtiovarainministeri.