Hyvät kuulijat,
Kiitos kutsusta tähän tilaisuuteen, jonka teema on tärkeä ja ajankohtainen.
Raha ja pääoma liikkuvat yli kansallisten rajojen nopeasti ja vaivatta, joskus jopa veroparatiisiin asti. Avoimuuden, yhteiskuntavastuun ja läpinäkyvyyden vaateet yritysten toimintaa kohtaan ovat viime vuosina kasvaneet oikeutetusti.
Yritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen nousi vahvasti eri maiden veropolitiikan agendalle finanssikriisin myötä, kun julkisen talouden sopeutustoimia tehtiin. Tuolloin nousi esiin tarve vahvistaa oikeudenmukaisuuden tunnetta, että kaikki maksavat oman reilun osansa yhteisten menojen rahoittamiseen. Näissä kysymyksissä suuren yleisön tietoisuuden vahvistamisessa ja meidän päättäjiin vaikuttamisessa Kepa ja vastaavat järjestöt ovat tehneet paljon töitä.
Ymmärrän huolta, mikä liittyy kansainväliseen verokilpailuun ja sen mahdolliseen kiihtymiseen. Yhdysvaltojen yritysverouudistuksen seurauksia muiden maiden päätöksiin emme vielä tiedä. Puolestaan Brexit voi vaikuttaa myös Iso-Britannian veropoliittisiin ratkaisuihin.
Suomen linja verokilpailussa on perinteisesi ollut sopeutujan rooli kuin aktiivinen pelinrakentaja. Emme ole lähteneet kilpailemaan investoinneista tai yritysten toimintojen sijaintimaana rakentamalla erityisiä veroetuja. Olemme uskoneet, että laaja veropohja ja kilpailukykyinen yhteisöverokanta ovat meille paras toimintastrategia. Tätä linjaa ovat soveltaneet käytännössä kaikki Suomen hallituksen niiden pohjasta riippumatta.
Toivoisin, että julkisessa keskustelussa yritysverotuksen kehittämistarpeiden lisäksi puhuttaisiin myös arvonlisäverojen vajeesta. Se on odotettujen alv-tulojen ja todellisuudessa kannetun arvonlisäveron välinen ero Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Tämän on arvoitu olleen vuonna 2015 noin 150 miljardia euroa. Noin 50 miljardin euron menetykset arvioidaan syntyvän vuosittain yksin petoksista valtioiden rajat ylittävässä toiminnassa.
Nykyisten laskelmien mukaan vaje on Suomessa noin miljardi eli reilu 5 prosenttia, kun EU:ssa keskiarvo on noin 15 prosenttia. On hyvä, että komissio on ottanut myös tämän verotuksen osa-alueen myös yhdeksi työalueeksi.
Hyvät kuulijat,
Suomen hallitus pitää erittäin tärkeänä ylläpitää ja toimeenpanna kansainvälisesti tehokkaita verojen välttämisen ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaisia toimenpiteitä. Suomi on myös johdonmukaisesti kannattanut sekä aktiivisesti edistänyt veronkierron vastaisia toimia sekä verotuksen läpinäkyvyyden parantamista kansainvälisen yhteistyön avulla. Olemme osallistuneet aktiivisesti tähän työhön sekä OECD:ssa että Euroopan unionissa.
Hallitus on kotimaassa ja kansainvälisesti sitoutunut vahvasti veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaiseen työhön ja lainsäädäntötoimenpiteiden täytäntöönpanoon. Euroopan unionissa on viime vuosina hyväksytty useita veron välttämisen ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaisia toimenpiteitä. Tällaisia toimia on muun muassa veronkiertämisen estämistä koskevassa direktiivissä[1], jonka kansallinen voimaansaattaminen on parhaillaan vireillä.
Kansainvälisen toiminnan verotukseen on pyritty vaikuttamaan myös parantamalla verohallintojen tietojensaantioikeuksia. Tällä on suuri merkitys verovälttelyyn puuttumisessa. Suomi on muun muassa sitoutunut finanssitilitietoja koskevaan automaattiseen tietojenvaihtoon OECD:n CRS standardin, EU-direktiivin ja ns. FATCA-lainsäädännön nojalla.
Näiden kansainvälisen verotietojen vaihdon järjestelmien perusteella Suomen veroviranomaiset saavat tietoja suomalaisten sijoituksista lähes sadasta valtiosta, joiden joukossa ovat lähes kaikki ns. veroparatiisivaltiot. Veroviranomaisille tehtävä maakohtainen raportointi viranomaisten välillä ja siihen liittyvä tietojenvaihto käynnistyy tilikaudelta 2016 alkaen.
Hyvät kuulijat,
Hallitus pitää yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan tavoitteita sinällään kannatettavina. Yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja (CCCTB = Common Consolidated Corporate Tax Base) on laaja yritysverotuksen harmonisointihanke ja se on ollut pitkään vireillä EU:ssa. Vanhaa, vuonna 2011 annettua direktiiviehdotusta käsiteltiin useita vuosia ilman sanottavaa edistystä. Komissio käynnisti CCCTB-hankkeen uudelleen vuonna 2016 ja antoi tähän liittyen kaksi erillistä direktiiviehdotusta[2].
CCCTB-hankkeen tavoitteena on pyrkiä helpottamaan yritysten rajat ylittävää toimintaa, mikä on lähtökohtaisesti tärkeää sisämarkkinoiden toiminnan kannalta. Vuonna 2016 annettuun ehdotukseen sisältyy uutena elementtinä järjestelmän pakollisuus suurille monikansallisille yrityksille. Monikansallisia yrityksiä koskeva pakollinen CCCTB-järjestelmä ehkäisisi aggressiivista verosuunnittelua EU:ssa, mikä on myös tärkeää Suomen kaltaiselle maalle.
Huomioon on kuitenkin otettava myös CCCTB-hankkeen vaikutukset kansallisten intressien näkökulmasta, kuten esim. verotuottojen kertymisen osalta. On myös arvioitava pakollisuuselementin suhdetta jäsenvaltion toimivaltaan yritysverotuksessa ja mahdollisuutta käyttää yritysverotusta jatkossa vero- ja talouspolitiikan välineenä. Samoin on arvioitava mahdollisuutta säilyttää kansallinen yritysverojärjestelmä.
Tähän mennessä on arvioitu, että komission ehdottama verotuottojen jakokaava CCCTB:ssä ei vastaa Suomen kansallisia intressejä eikä OECD:ssä hyväksyttyjä kansainvälisen verotuksen periaatteita. Minusta näyttää, että Suomi olisi tässä vahvasti häviäjän roolissa. Voi kysyä olisiko tämä kuitenkaan lopulta suomalaisen palkansaajan etu? Suomen hallitus osallistuu aktiivisesti direktiiviehdotuksen käsittelyyn ja pyrkii edistämään asian käsittelyn etenemistä Euroopan unionissa.
Yhteisöjen minimiverokannasta ei ole tällä hetkellä komission ehdotuksia. Mikäli tällainen ehdotus jossain vaiheessa tulisi, olisi sen vaikutuksia arvioitava huolellisesti. Yhteisöverotuksen tasoon vaikuttaa paitsi verokanta, myös verotettavan tulon laskentasäännökset. Jotta eri jäsenvaltioiden yhteisöverotuksen tasoa voitaisiin vertailla, tulisi verotettavan tulon laskentasäännökset olla identtiset.
Kun yritykset raportoivat avoimesti tietyistä tuloverotiedoistaan ja veronmaksustaan, niiden toimintaa voidaan arvioida julkisesti. Hallitus pitää tätä osana yritysten yhteiskuntavastuuta. Euroopan unionissa on valmisteltavana tilinpäätösdirektiivin muuttaminen siltä osin kuin on kyse tiettyjen suurten kansainvälisten yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittamisesta.
Suomi tukee avoimuusdirektiivin tavoitteita ja edistää sen tulemista hyväksytyksi. Viranomaisraportointia ei tule sekoittaa julkista raportointia koskeviin hankkeisiin. Pidän tärkeänä, että valtio-omisteisten yhtiöiden julkista raportointia koskevat velvollisuudet eivät poikkea muiden yhtiöiden julkista raportointia koskevista velvoitteista.
Hyvät kuulijat,
Jotta voimme turvata korkean hyvinvoinnin Suomessa, meillä on oltava elinvoimaiden ja uudistuva yksityinen sektori, joka kykenee innovoimaan uutta ja työllistämään. Meidän on pidettävä verotuksemme kilpailukykyisenä ja Suomi houkuttelevana investointikohteena.
Hallitus on käynnistänyt verotuksen pitkän aikavälin suunnittelutyön, niin sanotun verotuksen tiekarttahankkeen. Tämä toimii pohjana ehdotuksille tulevien vuosien yritys- ja tuloverotuksen kehittämisellä. Tiekartan tavoitteen on luoda ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä verotukseen. Näin luodaan edellytykset talouskasvulle kannustamalla yritystoiminnan harjoittamiseen ja työn tekemiseen Suomessa.
Tiekarttahanke valmistuu ensi kevääseen mennessä, jolloin työn tuloksia voidaan käyttää seuraavan hallituksen talous- ja veropolitiikan linjauksia tehdessä. Toivon, että täällä tänään edustetut tahot osallistuisivat myös tähän keskusteluun aktiivisesti.
[1] OECD:n BEPS-toimia on lähtökohtaisesti saatettu voimaan veronkiertämisen estämistä koskevilla direktiivillä, ATAD (Anti-Tax Avoidance Directive), joka on hyväksytty vuonna 2016. Direktiiviä on täydennetty muutosdirektiivillä (ATAD II) vuonna 2017. Direktiivi sisältää korkojen vähennysoikeuden rajoittamista koskevat säännökset, maastapoistumisverotusta koskevat säännökset, yleisen veronkierron vastaisen säännöksen, ulkomaisia väliyhteisöjä koskevan säännöksen sekä säännökset koskien ns. hybridijärjestelyjä.
[2] Uusi hanke on tarkoitus käsitellä kahdessa vaiheessa. Ensin käsitellään yhteistä veropohjaa koskeva direktiiviehdotus (CCTB = Common Corporate Tax Base) ja, kun siitä on päästy sopimukseen, käsiteltäisiin veropohjien yhdistämistä eli konsolidointia koskevaa direktiiviehdotusta (CCCTB). Komissio ehdottaa vaiheittaista käsittelytapaa, koska neuvostossa vuodesta 2011 käydyt keskustelut ovat osoittaneet epätodennäköiseksi sen, että CCCTB hyväksyttäisiin kokonaisuutena. Erityisesti veropohjien konsolidointia koskeva osuus on ollut jäsenvaltioiden välisissä keskusteluissa vaikea.