Finlandia-talo, 7.11.2017
Valtion rooli omistajanvaihdosten edistäjänä
Hyvät konferenssivieraat, omistajanvaihdosten parissa työskentelevät yritystoiminnan kehittäjät ja asiantuntijat,
On hienoa nähdä koolla omistajanvaihdoskysymysten asiantuntijoita näin suuri määrä. Se kertoo siitä, että päivän aihe, toimivien omistajanvaihdos- ja yritysmarkkinoiden kehittäminen, on merkityksellinen ja ajankohtainen. Elinkelpoisen yrityksen toteutumaton omistajanvaihdos haaskaa aina osaamista ja omaisuutta.
Vaikka yrityskauppojen määrä onkin Suomessa jossain määrin viime vuosina lisääntynyt, yritystoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta niitä pitäisi tapahtua paljon nykyistä enemmän. Yrityskauppoja ja sukupolvenvaihdoksia tehdään vuositasolla noin 2500. Jos yrittäjien omat toiveet toteutuisivat, niitä tulisi tapahtua hyvinkin vähintään kaksinkertainen määrä.
Myös yhteiskunnan kokonaisetu edellyttää yrityskannan jatkuvuutta ja uusiutumista – sitä, että löytyy uusia yrittäjiä jatkamaan kehityskelpoista yritystoimintaa. Kyse on työpaikoista, verotuloista sekä alueiden vireyden ja elinvoiman varmistamisesta. Yritysmarkkinoille tarvitaan lisää hyväkuntoisia, myynnissä olevia yrityksiä ja niille osaavia ja innostuneita ostajia. Hyville kaupoille tarvitaan myös rahoittajat ja takaajat.
Suomessa on noin 80 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää, joiden kohdalla omistajanvaihdos tulee ajankohtaiseksi lähimmän kymmenen vuoden aikana.
Miksi sitten niin moni ikääntynyt yrittäjä pettyy omistajanvaihdostoiveissaan? Syitä lienee useita. Merkittävin niistä on ehkä se, että yrittäjältä ei arjen kiireissään jää aikaa aloittaa omistajanvaihdostoimia ajoissa. Toinen syy liittynee siihen, että yrityksen suorituskyvyn varmistaminen on lyöty laimin. Yritys ei yksinkertaisesti ole myyntikunnossa.
Omistajanvaihdokset tulisikin nähdä laajemmin kuin vain yrittäjien ikääntymiseen liittyvänä asiana. Yritysten soisi vaihtavan omistajaa nykyistä yhä useammin. Yrittäjät voisivat erikoistua yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin: yksi on hyvä käynnistäjä, toinen toiminnan vakiinnuttaja ja kolmas vaikkapa kansainvälistäjä. Tähän yrittäjiä tulisi, hyvät kuulijat, myös teidän kannustaa.
Toimivien yritysmarkkinoiden eteen on jo tehty paljon, ja tietoisuus asian merkityksestä on lisääntynyt. Esimerkkinä tavoitteellisesta panostuksesta on Suomen Yrittäjien vedolla vuodesta 2013 alkaen toteutettu Omistajanvaihdos-hanke, jota myös TEM on ollut osaltaan rahoittamassa. Hankkeessa on tehty hyvää työtä palvelurakenteiden kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi, sekä tiedon levittämiseksi niin yrityksiin kuin palveluntarjoajienkin kenttään päin.
Hankkeen yhteydessä on kehitetty myös alan terminologiaa. On lanseerattu termi ”restartup-yritys”. Se kuvaa mielestäni hyvin sitä, missä yrityksen omistajanvaihdoksessa on todella kysymys. On kysymys uudesta alusta, kun uusi yrittäjä, tuoreine ajatuksineen tulee jatkamaan ja kehittämään jo toiminnassa olevan yrityksen toimintaa.
Työtä tulee kuitenkin edelleen tavoitteellisesti jatkaa, ja samalla tuoda mukaan tuoreita näkökulmia ja uutta otetta. Tämä konferenssi on erinomainen tilaisuus meille kaikille tuulettaa ja uudistaa ajatuksiamme – käytetään mahdollisuus hyödyksi.
Omistajanvaihdosten edistäminen on yhteispeliä, jossa jokaisella osapuolella on oma roolinsa. Yrittäjäjärjestöillä, palveluorganisaatioilla ja elinkeinoelämän toimijoilla on tärkeä tehtävä tietoisuuden herättäjinä ja tiedon levittäjinä.
Yksityisiä palveluja tarvitaan muun muassa omistajanvaihdoksiin liittyviin arvonmäärityksiin ja sopimusjuridiikkaan. Rahoitussektorilla on luonnollisesti oleellinen rooli omistajanvaihdosten rahoittajana ja siihen kytkeytyvien palvelujen tarjoajana.
Viime kädessä on yrityksen itsensä vastuulla pitää liiketoimintansa kehityskuntoisena, ja siten myös kiinnostavana kohteena mahdollista yrityskauppaa ajatellen. Yrityksen kehityspolun eri vaiheisiin on tarjolla laadukkaita yrityspalveluja, ja niitä kannattaa käyttää.
Mikä sitten on valtion ja julkisen sektorin rooli omistajanvaihdosten edistäjänä? Valtion rooli kiteytyy siihen, että on pidettävä huolta yrittäjyyden ja yritystoiminnan edellytyksistä, kaikkialla maassa ja yritystoiminnan kaikilla sektoreilla. On vahvistettava luottamusta siihen, että maassamme on nyt ja tulevaisuudessa kannattavaa ja mielekästä aloittaa, harjoittaa ja jatkaa toisen aloittamaa yritystoimintaa.
Hyvän ja kannustavan yrittäjyysympäristön ohella tarvitaan luonnollisesti myös täsmätoimia yritysrahoituksen ja yrityspalvelujen, verotuksen, säädösympäristön ja esimerkiksi koulutuspolitiikan saralla.
Puhuttaessa valtion panostuksista omistajanvaihdosten edistämiseen ei voi jättää mainitsematta Finnveraa merkittävänä yrityskauppojen ja omistajanvaihdosten rahoittajana. Finnvera on ollut myös kiitettävän aktiivinen omistajanvaihdoksien herättelytoimissa koko Suomen alueella. Kuluvana vuonna syyskuun loppuun mennessä Finnvera on ollut mukana jo noin 750 yrityksen omistusjärjestelyjen rahoituksessa, yhteensä noin 95 miljoonan euron rahallisella panoksella.
Syksyn budjettiriihessä osoitimme omistajanvaihdosten edistämiseen erillisen 400 000 euron määrärahan. Määrärahalla aloitettavia uusia toimenpiteitä ollaan parhaillaan hahmottelemassa yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Hyvin mielelläni kuulisin tänäänkin ehdotuksia siitä, miten tuon resurssin parhaiten suuntaamme.
Hyvät kuulijat,
Toimivien yritysmarkkinoiden kehittäminen on tärkeä osa hallituksen elinkeinopolitiikan kokonaisuutta.
Yhtenä ajankohtaisena esimerkkinä yleisestä yrittäjyysympäristön kehittämisestä on tänään Eduskunnan lähetekeskustelussa oleva Business Finland -uudistus. Käytännössä kyse on Finpron ja Tekesin fuusiosta, jossa kokoamme saman katon alle kaikki innovaatiotoiminnan, kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja matkailun edistämisen toiminnot.
Jokaisessa maakunnassa on jatkossa oma kansainvälistymispalveluita tunteva koordinaattori, joka toimii linkkinä kasvuhaluisten yritysten ja Business Finlandin palveluiden välissä. Näin varmistetaan, että yhteys maakunnista maailmalle toimii mahdollisimman saumattomaksi.
Uudistus tukee hallituksen tavoitteita selkeyttää ja yksinkertaistaa yrityspalvelujärjestelmää sekä kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti vuoteen 2020 mennessä. Uskomme vahvasti, että uudistus madaltaa kynnystä innovaatio- ja kansainvälistymispalveluiden käyttöön ja tuo ne entistä laajemman yrityskentän ulottuville.
Business Finland -uudistuksen ohella hallituksen yrittäjyyspakettiin on koottu lukuisia muitakin isoja ja pieniä toimenpiteitä, joilla yrittäjyysympäristöä viritetään vastaamaan tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita. Esimerkiksi innovaatioseteli ja innovaatiopankki vahvistavat osaamispohjaista yrittäjyyttä kohtauttamalla yrityksiä ja eri alojen osaajia.
Digitalisaation, luovan talouden ja tekoälyn mahdollisuuksiin uskomme ja panostamme vahvasti. Muutama viikko sitten vastaanotin Pekka Ala-Pietilän johtaman työryhmän valmisteleman väliraportin Suomen tekoälyohjelman valmistelusta. Uskon, että tältä suunnalta saamme uutta näkökulmaa ja myös käytännön välineitä tekoälymurroksen hyödyntämiseksi.
Kuten alussa totesin, olemme tänään ajankohtaisen, ja lähivuosina yhä ajankohtaistuvamman teeman äärellä. En voi liikaa korostaa onnistuneiden, oikea-aikaisten ja osapuolten tavoitteet täyttävien omistajanvaihdosten merkitystä maamme taloudelle ja työllisyydelle.
Sen vuoksi ehdotankin, että kootaan ideat yhteen ja rakennetaan yhdessä toimivat ja parhaat puitteet onnistuneille omistajanvaihdoksille! Kiitos.