Elinkeinoministeri Lintilän puhe EnergyWeekin 2018 energia- ja ympäristöseminaarissa Vaasassa 19.3.2018
Arvoisa juhlayleisö, hyvät kuulijat
Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijämaa. Hajautetulla energiantuotannolla on hallituksen tavoitteiden toimeenpanossa tässäkin mielessä aivan keskeinen rooli.
Hajautettu energiantuotanto hyödyntää tyypillisesti paikallisia energianlähteitä, kuten biomassaa ja muita biopolttoaineita, aurinko- ja tuulienergiaa sekä maaperään ja vesistöihin varastoitunutta energiaa. Hajautetulla energiantuotannolla voidaan vähentää energian ja energiaraaka-aineiden tuontia ja edistää näin energiaomavaraisuutta.
Hajautetusta tuotannosta ja erityyppisistä käyttökohteista koostuvaa kokonaisuutta voidaan sähkönmarkkinoilla hallita automatiikalla ja tehokkaalla tiedonvaihdolla. Tuleva älykäs sähköjärjestelmä kattaa sähkön siirron ja jakelun lisäksi tuotannon, sähköjärjestelmän joustot sekä erilaiset älyverkkosovellukset optimaalisella tavalla.
Hyvät kuulijat,
Minulla on ilo osallistua tähän Energia- ja ympäristöseminaariin, joka kerää vuosittain yhteen energia-alan osaajat tänne Vaasan energiateknologiakeskittymään.
Vaasan seudulla on jo nyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. Täältä löytyy vahvaa osaamista hajautetusta energiantuotannosta ja energian käytön ratkaisuissa. Vaasan seutu osaltaan näyttää miten suomalaista kehitystä ja tekniikoita yhdistämällä voidaan päästä kohti asetettuja energia- ja ilmastotavoitteita.
Suomella onkin erittäin kovat, mutta samalla realistiset energia- ja ilmastotavoitteet. Menemme kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa pää kylmänä omaan osaamiseemme ja Suomen tarjoamiin mahdollisuuksiin luottaen.
Laajan hyväksynnän saaneessa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on kirjattu toimet, joilla Suomi saavuttaa sekä hallitusohjelmassa että EU:ssa sovitut tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Energian tuotanto ja käyttö vaatiikin melko pitkää sihtiä, joten nyt on valittu myös reitti vuoden 2050 tavoitteiden saavuttamiseksi.
Suomen tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä nostaa uusiutuvan energian käytön osuus 50 prosenttiin loppukulutuksesta ja luopua hiilen käytöstä energiantuotannossa. Tämän lisäksi tuontiöljyn kotimainen käyttö puolitetaan, kasvatetaan energian omavaraisuutta 55 prosenttiin sekä nostetaan liikenteen biopolttoaineiden fyysinen osuus 30 prosenttiin. Vuoden 2050 tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80–95 prosentilla.
Vielä vähän aikaa sitten näille kieltämättä aika koville tavoitteille hymähdeltiin, nyt kyseenalaistajat ovat viisasti vaienneet.
Hyvät kuulijat,
Suomen oman uusiutuvan energian potentiaalin hyödyntäminen lämmön- ja sähköntuotannossa sekä liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa ovat tietysti ratkaisevan tärkeitä seuraavien parin vuosikymmenen energia- ja ilmastotavoitteiden kannalta.
Tässä tarvitaan ehdottomasti myös kannustimia osaamisen ja uusien älykkäiden ratkaisujen kehittämiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää hankekohtaisen harkinnan perusteella energiatukea. Tuki soveltuu erityisesti uuden teknologian kokeiluhankkeisiin. Energiatuki on jatkossakin tarpeen, jotta voidaan vauhdittaa puhtaan energian tuottamiseen tarvittavan teknologian hankkeita.
Suomessa rakennusten lämmitystarve on suuri. Viime vuonna kaukolämmön osuus rakennusten lämmityksestä oli 46 prosenttia. Uusiutuvaa ja vähäpäästöistä kaukolämmöntuotantoa edistetään kahdella keinolla: fossiilisten polttoaineiden ja turpeen polttoaineverotuksella sekä metsähakesähkön tuotantotuella.
Uusiutuvan energian lisäämistä varten on vielä erikseen ollut tämän hallituskauden mittainen tukiohjelma, jonka tavoitteena on edistää investointeja uuteen energiateknologiaan ja liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon. Sipilän hallituksen kaudella kahdeksantoista hanketta on saanut kärkihankerahaa yhteensä 80 miljoonaa euroa.
Haluan erikseen sanoa, että hallituksen kärkihankerahoista on 40 miljoonaa euroa myönnetty yhdeksälle biokaasuhankkeelle. Niiden yhteinen tuleva tuotanto kattaa 30 000 kaasuauton tarpeet.
Uuden teknologian hankkeita on tuettu 40 miljoonalla eurolla. Näissä yhdeksässä hankkeessa rakennetaan esimerkiksi Suomen suurin aurinkovoimala, haetaan ratkaisu geotermisen lämmön hyödyntämiseen, laajennetaan julkista sähköautojen latausverkostoa, tehostetaan energiatehokkuutta ja edistetään sähkön kysyntäjoustoa.
Hyvät kuulijat,
Viime vuonna kärkihanketuesta tuettiin Wasa Station -hybridikorttelin energiaratkaisua yli kahdella miljoonalla eurolla. Vaasan keskustan entisen linja-autoaseman alueen paikalle rakennetaan uusi monitoimikortteli omalla energiantuotantojärjestelmällä, joka sisältää mm. aurinkokeräimet ja -paneelit sekä maalämpöjärjestelmän.
Hankkeessa yhdistyy uusi ”energiayhteisömallinen” toimintatapa, jossa tuotetaan ja varastoidaan uusiutuvaa energiaa. Hanke havainnollistaa hyvin Suomen monipuolista puhtaan teknologian osaamista, joka on maailmanlaajuisesti kiinnostusta herättävää.
Suomalainen sähköjärjestelmä on merkittävien muutosten edessä. Lisääntyvä uusiutuva energia ja sään mukaan vaihteleva tuotanto muuttaa järjestelmän ja sähkömarkkinoiden toimintalogiikkaa. Myös kulutusta joudutaan säätämään yhä enemmän, jotta tehotasapaino säilyisi.
Parhaillaan sähköverkkoon investoidaan voimakkaasti täydentämällä sähköverkkoja tietoliikenneverkolla ja älykkäällä energiankäytön seurannalla. Sähkömarkkinoiden murros ja sähköjärjestelmän muuttaminen älykkäämmäksi vaativat usean eri toimijan yhteispeliä. Kuten myös vaikutukset koskevat laajasti koko yhteiskuntaa.
Hyvät kuulijat,
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syyskuussa 2016 työryhmän selvittämään älyverkkojen mahdollisuuksia sähkömarkkinoille.
Työryhmän tavoitteena on luoda yhteinen näkemys tulevaisuuden älykkäästä sähköjärjestelmästä ja esittää konkreettisia toimia, joilla älykäs sähköjärjestelmä voi palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää toimitusvarmuuden ylläpitoa.
Kuluttajat ovat aktivoituneet rakentamaan myös omaa sähköntuotantoa, mikä muuttaa sähkön jakelun kaksisuuntaiseksi. Samoin sähköautojen lataaminen muuttaa sähkönkulutusta ja siirtoa sähköverkossa. Erilaiset sähkön varastointikeinot lisäävät asiakkaiden mahdollisuuksia sähkön käytön helppoon siirtämiseen ajallisesti.
Tyypillisesti sähkövarastot ovat ominaisuuksiltaan joustavia ja niillä voidaan tarjota palveluita monenlaisiin tarpeisiin, kuten esimerkiksi oman tuotannon tai kulutuksen hyötyjen maksimointiin, valtakunnallisen tehotasapainon hallintaan tai verkonhallintaan. Sähkövarastoilla tulee olemaan tärkeä rooli uusiutuvaan energiaan perustuvassa sähköjärjestelmässä.
Sähkövarastojen lisäksi myös lämpövarastojen mahdollistaman jouston merkitys tulee kasvamaan. Talven kylmimpien päivien lämpökuorman aikana varaston avulla voidaan välttää erillisten maakaasu- ja öljykäyttöisten lämpökeskuksien käynnistäminen.
Älykkään sähköjärjestelmän mahdollistamien palvelujen avulla sähkö voidaan tuottaa ja kuluttaa siellä, missä se on kannattavinta. Näin älykäs sähköjärjestelmä mahdollistaa myös kustannustehokkaan siirtymisen kohti hajautetumpaa ja vähähiilistä sähköjärjestelmää. Lisäksi älykäs sähköjärjestelmä toimii alustana uusille, innovatiivisille sähköön liittyville palveluille. Se myös tarjoaa pienkuluttajille entistä enemmän sähköntuotantoon ja kulutukseen liittyviä valinnanmahdollisuuksia.
Älykäs sähköjärjestelmä on edellytys EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteutumiselle. Se tukee sähkömarkkinoiden integraatiota, kilpailukykyä ja toimitusvarmuutta, ja sen odotetaan lisäävän kansalaisten hyvinvointia ja luovan uusia työpaikkoja. Älykäs sähköjärjestelmä auttaa kansalaisia hallitsemaan sähkön käytön kokonaiskustannuksia. muun muassa kysyntäjoustoja hyödyntämällä.
Arvoisat kuulijat,
Energia-alalla ja uusiutuvalla energialla on koko elinkeinoelämälle merkittävä vaikutus. Päästöjen vähentäminen ja älykkäät sähköjärjestelmät vaikuttavat energia-alan kaikkiin toimijoihin.
Suomi tarvitsee lisää Vaasan seudulla olevien yritysten kaltaisia, kansainvälisillä markkinoilla menestyviä yrityksiä, jotka tuottavat ratkaisuja uusiutuvan ja puhtaan energian käyttöönotolle ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tämä kehitys luo suomalaiselle energiateknologian osaamiselle lisää kysyntää ja vie Suomea kohti päästötöntä energiataloutta.