Elinkeinoministeri Mika Lintilä
Keparin kolumni 15.4.2018
Työtä ja toimeentuloa
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee yhdessä ELY-keskusten kanssa
kaksi kertaa vuodessa katsauksen alueellisiin tulevaisuudennäkymiin.
Alueiden omat arviot taloutensa kehityksestä ovat arvokasta tietoa
etenkin meille päättäjille.
Tuoreet tulokset vastaavat pitkälti odotuksia. Keski-Pohjanmaa lukeutuu
edelleen kansallisen vertailun kärkikastiin. Tiivistetysti voisi sanoa, että
myönteinen kehitys ja talouden positiivinen vire jatkuvat koko Suomessa.
Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä menee hyvin melkeinpä toimialasta
riippumatta.
Työttömyys on laskenut kaikilla alueilla ja samansuuntaisen kehityksen
ennakoidaan jatkuvan. 90 000 uutta työpaikkaa tällä hallituskaudella
tarkoittaa sitä, että monen keittiö pöydän ääressä on jo päästy
iloitsemaan hyvistä uutisista. Tavoitteena on, että jatkossa yhä
useamman.
Virinnyt talouskasvu on nopeasti kärjistänyt pulan osaavasta työvoimasta
eri puolilla Suomea. Yrityksissä mietitään nyt, mistä löytyvät työntekijät
uusiin työpaikkoihin. Yleisimmäksi kasvun hidasteeksi arvioitiin Keski-
Pohjanmaallakin ammattityövoiman puute. Samaan aikaan maakunnan
reuna-alueet kärsivät muuttotappioista etenkin nuoren työikäisen väestön
osalta.
Yhtäaikainen pula työntekijöistä ja työpaikoista tuntuu nurinkuriselta.
Töitä ja tekijöitä olisi, mutta kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Työvoimahallinnon ammattikielellä puhutaan kohtaanto-ongelmasta.
Tähän parempaan kohtaantoon tähdätään myös hallituksen
maakuntauudistuksella. Nykyisessä työelämässä tarvitaan yksilöllisiä,
tarpeeseen räätälöityjä palveluita. Kun ennen mentiin yhden koon
housuilla läpi koko valtakunnan, jatkossa jokainen alue saa enemmän
vapauksia rakentaa juuri omalle seudulleen sopivaa työllistymistä
edistävää palveluvalikoimaa.
Myös kunnissa tehdään paljon arvokasta työtä elinvoiman ja työllisyyden
eteen. Lakiin kirjattiin siksi sisään mahdollisuus yhteistyöhön. Erityisesti
pienessä maakunnassa on tärkeää koota voimavaroja yhteen ja välttää
päällekkäisyyksiä siinä, missä mahdollista.
Kaikkien yhteinen etu on, että työnhakijat ja työnantajat löytävät toisensa
paremmin. Näin työvoimapulasta ei pääse muodostumaan vauhtiin
päässeen talouskasvun pullonkaulaa.
Näihin ongelmiin haettiin ratkaisuja myös hallituksen tämän viikkoisesta
kehysriihestä työllisyyspaketin muodossa, joka muodosti riihen toisen
merkittävän kokonaisuuden yhdessä eriarvoisuuden torjumisen kanssa.
Vaikka työllistyminen on edelleen merkittävin eriarvoisuutta vähentävä
keino, niin tarvitaan myös suoria rahallisia tukia vaikeimmassa
taloudellisessa tilanteessa olevien aseman parantamiseksi. Hallitus
toteutti professori Juho Saaren työryhmän esityksiä kohdentaessaan
niukoista varoista lisää rahaa vanhempainpäivärahoihin,
sairaspäivärahoihin, kuntoutusrahoihin ja erityishoitorahoihin – kuten
myös takuueläkkeeseen.
Suomi on noussut tällä hallituskaudella syvältä talouden ahdingosta.
Olemme joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä, mutta niiden ansiosta
pystymme nyt kohdentamaan lisärahaa sitä kipeimmin tarvitseville ilman,
että näitä päätöksiä maksatetaan nuorilla sukupolvilla.
Perinteisen pohjalaisen tavan mukaan talo luovutetaan eteenpäin
paremmassa kunnossa kuin sen itse saa. Tämä hallitus on joutunut
korjaamaan edellisen hallituksen jäljiltä jäänyttä ränsistynyttä taloa.