Sanomalehti Keskipohjanmaan viikkoliite Keparin kolumni 10.12.
Suomi on menestystarina. Olemme kyenneet nousemaan köyhästä maatalousmaasta yhdeksi maailman kehittyneimmistä ja vauraimmista maista. Uskon, että yksi tämän kehityksen mahdollistaneista poliittisista, tänäkin päivänä ajankohtaisista, toimintaohjeista on Kyösti Kallion kynästä. Hän linjasi sisällissodan päättymisen jälkeen Nivalassa toukokuussa 1918 seuraavasti: ”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”
Suomessa väestöryhmien välillä on eroja taloudellisissa, sosiaalisissa ja terveydellisissä asioissa. Tämä eriytyminen voi vaikuttaa esimerkiksi syrjäytymiseen ja poliittiseen radikalisoitumiseen. Takana olevalla taloudellisella taantumalla on myös pitkät jäljet. Kärsimme parantuneesta työllisyydestä huolimatta edelleen korkeasta pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyydestä.
Asuinalueiden eriytymiskehitys ja sosiaalisten erojen kasvu uhkaavat luottamusta yhteiskuntaan. Kun ihmiset kokevat itsensä osaksi yhteisöä, he myös kokevat antavansa sille jotain ja olevansa yksilöinä merkittäviä. Kun ihmiset kiinnittyvät omaan yhteisöönsä ja alueeseensa, siitä halutaan myös kantaa vastuuta ja pitää huolta. Tämä luo arjen turvallisuutta.
Santeri Alkio puhui ihmisten itseauttamiskyvystä, kun tavoitteena oli köyhyyden torjuminen. Se rakentuu ajatukselle, että yhteiskunnan velvollisuus on pitää huolta jokaisen jäsenensä hyvinvoinnin mahdollisuudesta, mutta toisaalta jokaisella on velvollisuus hankkia elantonsa oma työn ja yritteliäisyyden kautta. Tänään meidän luotava kaikille ihmisille mahdollisuudet hyödyntää omia kykyjään.
Hallituksen keskeisenä tavoitteena on työllisyyden parantaminen, se kestävin tie eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhtenä syynä työttömyyteen ovat sosiaaliturvajärjestelmän erilaiset kannustinongelmat, jotka vahvistavat riippuvuutta etuuksista ja lukitsevat työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tämän vuoksi on selkiytettävä etuusjärjestelmää. Näin parannetaan työn vastaanottamista ja osallisuutta. Odotan mielenkiinnolla mitä tuloksia saamme perustulokokeilusta. Kannustinongelmien lisäksi työttömyyden taustalla voi olla työkykyyn ja osaamiseen liittyviä syitä. Niihin myös on tartuttava palveluita kehittämällä.
Kaikki eivät kuitenkaan kykene elättämään itseään työn tai yrittämisen kautta. Tämän vuoksi meidän on pidettävä huolta perusturvan tason riittävyydestä. Se, että saamme julkisen talouden kuntoon korkean työllisyyden avulla mahdollistaa sen, että voimme pitää huolen yhteiskunnan heikommista.
Suomessa on maksuhäiriöisiä enemmän kuin koskaan, lähes 400 000. Köyhien riski ylivelkaantua on korkea. Pienituloisen taloudessa ei ole joustovaraa ja vakuudettomat velat ovat kalliita. Ylivelkaantumisen torjuminen kaipaa mielestäni uusia keinoja. Talous- ja velkaneuvonnan kehittäminen, kohtuuhintaisten luottojen saannin parantaminen sekä velkajärjestelyn uudistaminen on otettava pohdintaan.
Jos kykenemme eri toimin pitämään maan ehyenä, olemme vahvempia erilaisten vastoinkäymisten sattuessa ja arki on turvallisempaa.
Mika Lintilä
Elinkeinoministeri