Hyvinvointia kestävästä datataloudesta, case terveysala

Elinkeinoministeri Lintilän puhe Valtioneuvoston kanslian Ekosysteemifoorumin ratkaisutyöpajassa 15.3.2018

Hyvät ratkaisutyöpajan osallistujat,

Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu tulevina vuosina monella tavalla. Terveysteknologian ja uusien hoitojen kehittymisen sekä terveysdatan ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet ovat suuret.

Olen tyytyväinen siitä, että tämä ratkaisutyöpaja on houkutellut paikalle monipuolisesti asiantuntijoita, edelläkävijöitä ja muutoksentekijöitä. Pelisääntöjä määritellessämme ja uuden edessä on ratkaisuhakuiselle vuoropuhelulle suuri tarve.

Hyvät edelläkävijät,

Tekoäly tulee muuttamaan kaikkia toimialoja ja kaikkea työn tekemistä. Terveysala on yksi keskeinen tekoälyn soveltamisen alue ja siinä meillä on näytön paikka. Suomen tavoite on olla maailman kärkimaita tekoälyn soveltamisessa. Meillä on siihen kaikki mahdollisuudet. Keskeisin kysymys on, osaammeko hyödyntää potentiaalimme.

Terveysalalla alustatalouden ja tekoälyn mahdollisuudet liittyvät ennen muuta alati lisääntyvän terveysdatan hyödyntämiseen. Tekoäly ja datan hyödyntäminen saattavat mullistaa terveydenhuollon samaan tapaan kuin antibiootit tai kuvantamismenetelmät aikoinaan.

Tulevaisuudessa tekoälyn hyödyntäminen terveysalalla voi parhaimmillaan edistää ennaltaehkäisyä, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja lisätä hoidon tasa-arvoistumista.

Terveydenhuollossa käytettävän tieteellisen tiedon, potilastiedon ja potilaan itsensä mittaaman datan määrä kasvaa nopeasti. Tekoäly voi tulevaisuuden terveydenhuollossa toimia tukiälynä tämän tiedon hyödyntämisessä ja tulkitsemisessa. Mahdollisuuksia löytyy muun muassa kuvantamisesta, syöpädiagnooseista, harvinaisten sairauksien diagnostiikasta ja genomitietoa hyödyntävistä täsmähoidoista.

Hallitus päätti tammikuun lopussa valmistella selonteon tekoälystä ja tietopolitiikasta. Selonteko tulee käsittelemään mm. tietoturvallisuutta ja tietosuojaa sekä tiedon keräämistä, yhdistämistä, avaamista ja säilyttämistä. Myös eettiset kysymykset, osaamisen varmistaminen, sääntely, uudet panostukset sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen ovat selvitettäviä toimia.

Kannustamme yrityksiä hyödyntämään mahdollisuuksia uuden Business Finlandin AI Business –ohjelman avulla. Sen tavoitteena on, että Suomi nousee maailman parhaaksi paikaksi tutkia, kehittää, testata ja investoida tekoälyyn ja alustatalouteen.

Nelivuotisen ohjelman laajuus on 200 miljoonaa euroa, josta Business Finlandin osuus on noin puolet. Lisäksi kasvumoottoreihin tarkoitetulla 60 miljoonalla eurolla voidaan rahoittaa esimerkiksi digitaalisia alustoja, joista syntyy merkittäviä verkostovaikutuksia.

Hyvät muutoksen tekijät ja mahdollistajat,

Kansalaisten luottamus ja halu tukea tiedettä ja hoitojen kehittämistä osallistumalla tutkimuksiin ja biopankkitoimintaan on Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla. Alan tutkimukselle terveystiedon hyödyntäminen ja yhdistäminen muun saatavilla olevan tiedon kanssa on merkittävä mahdollisuus.

Vuosikymmenten panostukset terveysalan tutkimukseen, tutkimusinfrastruktuureihin sekä rekistereihin ovat luoneet Suomelle poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat hyödyntää terveysdataa. Jotta tutkimus- ja innovaatiostrategioilla, ohjelmilla tai tietopolitiikalla voidaan saavuttaa tuloksia, eri ministeriöiden, tutkimuslaitosten tai rekisterinpitäjien väliin ei voi jäädä siiloja.

Sote-tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet eivät kuitenkaan rajoitu paljon esillä olleeseen tieteelliseen tutkimukseen. Lähivuosina terveydenhuollon ammattilaiset voivat saada nykyistä enemmän tukea tietojohtamiseen, kun eri rekistereistä saatavilla oleva tieto voidaan sujuvammin yhdistää ja valjastaa käyttöön esimerkiksi vaikuttavuusarvioinneissa.

Hyvinvointidatan hyödyntäjien ja aktiivisten toimijoiden joukkoon on jatkossa kyettävä nostamaan entistä vahvemmin myös kansalaiset ja potilaat.

Näen suuria mahdollisuuksia siihen, että hyvinvointidataa hyödyntäviä innovaatioita voi syntyä ja uutta liiketoimintaa voi rakentua myös palveluissa, jotka auttavat ihmisiä toimimaan aktiivisesti oman, läheistensä tai vertaisverkostonsa hyvinvoinnin tukemiseksi.

Hyvät kuulijat,

Suomen on oltava kestävän datatalouden mahdollisuuksien luonnissa nopea. Yksi kilpailueduistamme on systeeminen kehittämisote. OECD:n viime vuonna julkaiseman arvion mukaan terveysala on Suomessa kansainvälisen tason edelläkävijäesimerkki siitä, miten yhteiskunnallisia haasteita voidaan ratkaista ja toimintaympäristöä kehittää julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä.

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartan toimeenpano on osoittanut, että ministeriöt ja keskeiset rahoittajat voivat tehdä tiivistä ja tuloksekasta yhteistyötä – ja myös sektoriministeriö voi ottaa kasvun mahdollistajan roolin. Olemme hyödyntäneet tämän yhteistyömallin opit myös vasta julkistetun liikenteen kasvuohjelman suunnittelussa.

Suomi on nousemassa terveysalalla kansainväliseksi edelläkävijäksi mahdollistavan ja innovaatiomyönteisen lainsäädännön alueella. Hallituksen esitys sote-tiedon toisiolaiksi on tällä hetkellä eduskunnassa. Biopankkilain päivitys ja uusi genomilaki ovat valmistelussa, huomioiden muun muassa tietosuoja-asetuksen ja perustuslain tuomat reunaehdot.

Sääntelyn sujuvaan ja ennakoitavaan toimeenpanoon tulee kiinnittää myös huomiota. Digitalisaatio luo tässäkin uusia mahdollisuuksia luvitusprosessien ja yksien luukkujen mahdollistajana. Kansallinen syöpäkeskus, kansallinen neurokeskus, kansallinen genomikeskus sekä biopankkikokonaisuus ovat työn alla.

Ne voivat uusina toimijoina hyödyntää palvelumuotoilun menetelmiä ja rakentaa maailmanluokan kokonaisuuden yhdessä ehdotetun terveystiedon lupaviranomaisen kanssa. Potilasfoorumit ja vuoropuhelu yritysten ja yliopistojen kanssa on välttämätöntä toimintamalleja kehitettäessä.

Hyvät kumppanit,

On selvää, että tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen onnistuu vain entistä tiiviimpien kumppanuuksien verkostossa. Uusia innovaatioita ja ratkaisuja terveysalan haasteisiin tuovat enenevästi tutkimuslähtöiset yritykset. Näiden myötä syntyneet ja kehittyvät innovaatiot voivat olla myös kansallinen voimavara sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamisen näkökulmasta.

Terveysalalla Suomessa on kansainvälisesti poikkeuksellisen vahvat lähtökohdat hyödyntää tietovarantojen, osaamisemme ja teknologian suomia mahdollisuuksia uusien ratkaisujen kehittämisessä. Suomi on houkutteleva tutkimusinvestointien kohde tietovarantoihin liittyvän potentiaalin ja innovaatiomyönteisen toimintaympäristön ansiosta.

Näyttöjä tästä myös on. Joulukuussa julkistettu Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin koordinoima FinnGen-tutkimus on jättimäinen. Tutkimuksen tavoitteena on kerätä 500 000 suomalaisen näytteet ja hyödyntää massadataa tutkimuksessa. Vastaavan kokoluokan tutkimuksia on maailmassa vain muutama. Kuusivuotista hanketta rahoittavat yhteensä noin 60 miljoonalla 7 lääketeollisuuden yritystä sekä Business Finland.

FinnGen-hankekokonaisuudessa on mukana lääkekehityksen koko arvoketju ja se perustuu kansainvälisesti poikkeuksellisen laajaan ja avoimeen yhteistyöhön. FinnGen-tutkimuksen tuottama tieto jää suomalaisten biopankkien omistukseen ja on jatkossa tutkijoiden ja yritysten hyödynnettävissä osana tietovarantojamme. FinnGen-hankkeen myötä kehittyvä ekosysteemi luo mahdollisuuksia kumppanuuksille ja kannustan suomalaisia alan toimijoita hyödyntämään sen myötä avautuvat ainutlaatuiset mahdollisuudet.

Hyvät ratkaisutyöpajan osallistujat,

Suomella on mahdollisuus ottaa kokoaan suurempi osa kasvavista terveysalan tutkimusinvestoinneista ja markkinasta hyödyntämällä vahvuutemme ja tarjoamalla kehitysympäristö uusille tutkimuslähtöisille, näyttöön perustuville ja Suomessa testatuille ratkaisuille.

Meidän tulee yhdessä pitää huolta, että terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristö edelleen vahvistuu ja säilyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä.

Suomi tarvitsee jatkossakin terveysalan kasvustrategian kaltaista yli hallituskauden ja hallinnonrajojen ulottuvaa jaettua näkemystä ja määrätietoista toimintaympäristön sekä innovaatioekosysteemin kehittämistä julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä.

Toivon tämän tilaisuuden antavan teille mahdollisuuden rohkeasti nostaa esille niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joihin meidän tulee yhdessä tarttua.