Elinkeinoministeri Mika Lintilän puhe OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivillä

23.1.2019, Helsinki

Hyvät naiset ja herrat,

Olemme kansakuntana suurimmassa murroksessa vuosikymmeniin. Hyvinvoinnin kasvun edellytyksenä olevat investoinnit ja tuottavuus ovat kehittyneet heikosti. Lisäksi väestömme ikääntyy. Näin olemme ajautumassa kohti menneitä vuosikymmeniä hitaamman kasvun aikaa samanaikaisesti kuin kohtaamme yhä voimakkaampaa kilpailua nousevien talouksien puolelta.

Suomalaiset yritykset haastetaan nyt monelta suunnalta. Ilmastonmuutos vaatii niin valtioilta, yrityksiltä kuin kotitalouksilta toimintatapojen muutosta. Digitaalinen teknologia muuttaa yritysten toimintaa ja työelämää merkittävästi lähivuosikymmeninä. Elinkeino- ja yritysrakenteemme on siis jatkuvan muutoksen kourissa. Tämä vaatii yrittäjiltä ja yritysjohdolta kykyä ja rohkeutta uudistaa ja uudistua.

Uusiutumisen kannalta tärkeät panostukset t&k-toimintaan ovat viime vuosina hiipuneet niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla. Investoimme kansakuntana enemmän seiniin kuin siihen, mitä niiden sisällä tapahtuu. Viimeisimpien tietojen mukaan suunta on onneksi kääntynyt niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Tärkeää olisi varmistaa tämän kehityksen jatkuvuus myös tulevina vuosina.

Kun aloitin ministerinä, ajatuksenani oli asettaa kaksi työryhmää. Toisen koskien digitalisaatiota ja toisen teollisuutemme uudistamista. Lopulta päädyin siihen, että nämä asiat on yhdistettävä.

Näin syntyi kansallisen tekoälyohjelman valmistelu Suomen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Työn tavoitteena on tukea tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä suomalaisissa yrityksissä ja julkisissa palveluissa.

Tekoäly on osaltaan vastaus edellä kuvaamiini ilmiöihin – ikääntymiseen ja heikkoon tuottavuuskehitykseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Sen avulla meillä on mahdollista tehdä asiat fiksummin ja nostaa näin hyvinvointiamme.

Hyvät kuulijat,

Suomi on selkeästi niiden maiden joukossa, joilla on mahdollisuus menestyä ja olla tekoälyajan voittajien joukossa. On selvää, ettei Suomi pysty pääsemään samanlaisiin investointivolyymeihin tekoälyn suhteen kuin USA tai Kiina.

Meidän tulee olla edelläkävijöitä ja rakentaa pienen maan vahvuuksille. Meidän tulee työskennellä yhdessä paremmin ja saumattomammin kuin muut. Suomen tekoälystrategian tavoite on olla maailman paras tekoälyn soveltaja.

Vahvuuksiamme ovat samat tekijät, joiden perusteella Suomi on innovaatiovertailuissa kansainvälistä kärkikastia. Suomalaisten koulutuksen tasoa arvostetaan ja suomalaista yhteiskuntaa kuvaavat avoimuus sekä valmius yhteistyöhön. Läheinen yhteistyö yritysten, yliopistojen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä.

Kilpailuetuihimme kuuluvat myös laadukkaat ja yhtenäiset tietovarannot sekä valmius luoda edelläkävijämarkkinoita lainsäädännön avulla. Nämä tekevät Suomesta erinomaisen ympäristön tutkimukselle, tuotekehitykselle ja pilotoinnille.

Olemme Suomessa lähteneet nopeasti vauhtiin. Olemme olleet etujoukoissa tekemässä kansallista tekoälystrategiaa. Lokakuussa 2017 julkaisemamme strategiapaperi oli ensimmäisten eurooppalaisten tekoälystrategioden joukossa.

Suomen tekoälystrategian keskiössä on ollut verkostomaisesta yhteistyöstä eri toimijoiden kesken ja ajatus verkostojen verkostosta, jossa uusien rakenteiden luomisen sijaan hyödynnetään olemassa olevia verkostoja, yhteyksiä ja osaamista.

Tavoitteena on kannustaa uudenlaisiin yhteistyömuotoihin, joista hyviä esimerkkejä ovat One Sea –ekosysteemi joka työskentelee autonomisen meriliikenteen parissa ja Helsingin yliopiston ja teknologiayritys Reaktorin Elements of AI –verkkokurssi tekoälyn perusteista.

Pidän hyvänä, että monet yritykset ovat lähteneet liikkeelle nopeasti kehittämään tekoälyä joko sen kehittäjinä, soveltajina tai käyttäjinä. Suomen Tekoälyohjelman alla elokuussa toimintansa aloittanut Tekoälykiihdyttämö auttaa yrityksiä alkuun.

Tekoälykiihdyttämö on käynnistänyt yritysten kanssa ensimmäisen ryhmänsä, jossa yhdessä kehitetään tekoälysovelluksia. Tavoitteena on edistää puheteknologiaa ja sen käyttöä erityisesti suomen kielellä tapahtuvissa asiakaspalvelutilanteissa. On hienoa, että OP on mukana tässä työssä edelläkävijöiden joukossa.

Valtion tehtävänä on pitää huolta, että lainsäädäntömme ja rakenteemme mahdollistavat tekoälyaikaan siirtymisen. Meidän on rakennettava teknologian käytön toimintaympäristö ennakoitavaksi. Samalla meidän on tehtävä valintoja ja investointeja osaamiseen ja ratkaistava teknologian käyttöön liittyvät eettiset kysymykset kuten kenen syytä, jos robotti tuhoaa jotain. Nämä ovat välttämättömiä innovaatioille ja uudenlaiselle liiketoiminnalle.

Hyvät kuulijat,

Uudet teknologiat rakentuvat arvoille. Tekoälyn avulla voimme vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa ja lisätä demokratiaa. Nousevien teknologioiden, kuten tekoälyn, laajamittainen käyttöönotto vaatii kansalaisten hyväksynnän ja luottamuksen näihin teknologioihin.

On tärkeää näyttää tekoälyn konkreettisia hyötyjä ja luoda kansallista keskustelua. Tekoälylle rakentavaa liiketoimintaa voi syntyä vain, kun kansalaiset luottavat tekoälyyn.

Suomalaisyritykset ovat vauhdissa tekoälyn etiikan pohdinnoissa. Laitoin liikkeelle lokakuussa Tekoälyn etiikkahaasteen yrityksille. Mukaan lähteneet yritykset ovat sitoutuneet tarkastelemaan tekoälyn etiikan teemaa ja esimerkiksi laatimaan tekoälyn eettiset periaatteet yritykselleen.

Periaatteet määrittävät, miten tekoälyä käytetään reilulla ja luottamusta rakentavalla tavalla. OP oli mukana ideoimassa ja laittamassa etiikkahaastetta liikkeelle. Mukana on tänään jo 59 yritystä.

Keskeisin yhteiskunnallinen haaste on se, että tekoälyn kiihtyvä käyttöönotto muuttaa työtä ja sen tekemisen tapoja. Tekoälyajassa tarvitaan uudenlaisia taitoja ja osaamista.

Aikaisemmissakin teknologiamurroksissa on pelätty työpaikojen katoamista, mutta työ ei ole kuitenkaan loppunut. Käsitykset siitä kuinka suuresti ja kuinka nopeasti tekoäly vaikuttaa työhön vaihtelevat suuresti. Asiantuntijat ovat esittäneet erilaisia arvioita siitä, kuinka monet työpaikat katoaisivat ja missä ammateissa riskit joutua työttömiksi olisivat suurimmat.

Väitän, että enemmänkin tekoäly tulee muuttamaan työtehtävien sisältöä ja itse työntekoa eikä lyhyellä tähtäimellä ei ole odotettavissa massiivista työpaikkojen katoamista. Tekoälyn edistyksellinen soveltaminen mahdollistaa itse asiassa monia kokonaan uudenlaisia ammatteja ja tuotteita. Ja innovaatioiden näkökulmasta uusiin ulottuvuuksiin päästään, kun ihminen ja kone alkavat työskennellä yhdessä.

Meidän täytyy uudistaa suomalaisten osaamista ja löytää myös uudentyyppisiä joustavia oppimisen organisoinnin tapoja. Tämä ei tarkoita tutkintoja tutkintojen päälle, vaan osaamisen rakentamista pienemmistä kokonaisuuksista. Meidän on myös ratkaistava, kuinka osaamisen päivittämisen rahoitus järjestetään. Vastuu on jaettava yhteiskunnan, yritysten ja yksilöiden kesken.

Suomessa on osaamista tekoälytutkimuksessa. Helsingin yliopisto ja Aalto ovat perustaneet FCAI:n (Finnish Center for Artificial Intelligence). Tekoälytutkimukseen liitetään perinteisesti mielikuvia matemaattisesta tai muuten teknisluontoisesta tutkimuksesta. On tärkeää huomata, että kuitenkin monenlaista eri tieteenaloilta tulevaa ja tieteidenvälistä tutkimusta tarvitaan.

Business Finland on käynnistänyt laajan ohjelman tekoälyn ja alustatalouden hyödyntämisen liiketoiminnassa. Julkinen rahoitus toimii vipuna, joka saa yritysten omia investointeja liikkeelle.

Kansallisen tekemisen lisäksi Suomi on vahvasti mukana Euroopan tason tekoälykeskusteluissa. Olemme kokoamme suurempi vaikuttaja. Euroopan Komission tekoälystrategia julkaistiin joulukuussa. Suomi oli aktiivisesti mukana työstämässä sitä.

Jäsenmaiden työryhmän lisäksi Komission tekoälytyöhön tuo panoksensa Tekoälyn korkean tason asiantuntijatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Suomen tekoälyohjelman puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä.

Eurooppalainen tekoälyn ministerikonferenssi AI Forum 2018 Aallon tiloissa Otaniemessä auttoi meitä ottamaan esille Suomelle tärkeitä teemoja ja pohjusti heinäkuussa alkavaa Suomen EU-puheenjohtajuuskautta.

Hyvät kuulijat,

Elämme suurinta arjen, työn ja vapaa-ajan vallankumousta sitten teollistumisen. Teknologia helpotti tuolloin lihasvoimaa vaativia töitä. Tänään teknologia muuttaa pankkien asiantuntijoiden, juristien ja lääkärien työtä.

Suomalainen yhteiskunta muuttui merkittävästi, kun siirryimme maatalousyhteiskunnassa teolliseen yhteiskuntaan.

Onnistuimme hallitsemaan tuon rakenteita ravisuttavan ja ihmisten elämää syvästi koskevan muutoksen. Hyvinvointimme on merkittävästi korkeammalla tasolla kuin sata vuotta sitten kaikilla inhimillisellä ja taloudellisilla mittareilla mitattuna.

Muutoksen onnistunut hallinta ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii tuekseen viisaita poliittisia ratkaisuja, jotta kaikki pysyvät mukana.

Jos muutos hallitaan huonosti, seurauksena ovat kasvavat osaamiserot, eriarvioisuuden lisääntyminen ja laajempi yhteiskunnallinen polarisaatio. Tehtävämme on tehdä siirtymästä uuteen hallittava ja turvallinen ihmisille.

Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne maat, yritykset ja yksilöt, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä. Toivon, että meillä on rohkeutta tarttua näihin mahdollisuuksiin niin maana, yrityksinä kuin yksilöinä.

Suomen tekoälyohjelman loppuraportti ja suuntaviivat vuoteen 2025 julkaistaan maaliskuussa. Tämä ei tarkoita, että työ tekoälyn parissa loppuisi.

Matka tekoälyaikaan on vasta alussa.