Puhe
Vaasan yliopiston kampus, 19.3.2018
Arvoisat Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan jäsenet,
Hyvät tekoälyn ystävät, naiset ja herrat,
Vaasan yliopiston ylioppilaskunta perustettiin Euroopan hulluna vuotena 1968. Etenkin nuoriso ja opiskelijat osoittivat mieltään Euroopassa ja muualla maailmassa, haluten saada äänensä kuuluviin ja muuttaa maailmaa. Neuvostoliitto taas ei halunnut maailman muuttuvan ja miehitti uudistuksia tehneen Tshekkoslovakian.
Tuo 50 vuoden takainen maailma tuntuu monessa suhteessa kaukaiselta ja sitä se onkin. Teknologia on eräs eniten noista ajoista kehittynyt asia. Vuonna 1968 lankapuhelimia oli noin 15 kappaletta 100 asukasta kohden. Nykyään taas noin kolmella neljästä on Suomessa älypuhelin. Ja sillä älypuhelimella pystyy tekemään saman ja enemmän kuin koko toimistolla vuonna 1968.
Puhun tänään tekoälystä. Miellämme sen usein tulevaisuuden asiaksi ja lupaukseksi. Tekoäly on tulevaisuutta, mutta sillä on myös pitkä historia. Jo 50 vuotta sitten kehitettiin neuroverkkojen periaatteita ja järjestettiin ensimmäinen kansainvälinen konferenssi tekoälystä. Keksittiinpä samana vuosikymmenenä hiirikin eli ilmassa oli jo ilmiselvästi hyvää atk-pöhinää.
Samaan aikaan Teuvo Kohonen toimi professorina Teknillisessä korkeakoulussa. Myöhemmin hänestä tuli yksi tunnetuimmista neuroverkkojen tutkijoista, ja hänen kehittämiensä itseorganisoituvien karttojen myötä hän on ehkä siteeratuin suomalainen tutkija.
Noiden aikojen jälkeen tekoälyn kehitys on nähnyt useita hype-vaiheita ja niiden vastapainona useita pettymyksiä, kun optimistiset odotukset eivät olekaan toteutuneet. Tällainen aaltoileva kehitys on ominaista monille kehittyville teknologioille ja aloille. Ja tekoäly on todellakin ollut kehittyvä ala. Tekoälyteknologiat ja sovellukset ovat tulleet koko ajan paremmiksi.
Yksi tämän edistyksen mittareista ovat tekoälyyn liittyvät patentit. Ne eivät ole mitenkään yksiselitteinen indikaattori, mutta niistä voi tarkastella laajempia trendejä. Vuosittain myönnettyjen tekoälypatenttien määrä maailmassa näyttää kasvaneen tällä vuosituhannella suunnilleen lineaarisesti, välillä vähän laskienkin. Jotain näyttää kuitenkin tapahtuneen aivan viime vuosina, ehkä 2-5 vuoden sisällä. Patenttien määrä on lähtenyt kasvamaan eksponentiaalisesti. Elämme tekoälyn nopean kehityksen ja kukoistuksen aikaa.
Tällä kertaa meillä on myös enemmän työkaluja kuin koskaan aiemmin hyötyä tästä kehityksestä. Tietojenkäsittelykapasiteetti, tietojen varastointimäärät ja tietojensiirron nopeus ovat kasvaneet huimasti. Meillä on kehittyneitä nettipalveluita ja Googlen kaltaisia digitaalisia alustoja, jotka pystyvät tuottamaan ja kasaamaan arvoa ennennäkemättömällä tavalla.
Emme tiedä tarkalleen, paljonko nykyisessä tekoälyinnostuksessa on kyse hypestä ja miten paljon pian realisoituvasta todellisesta kehityksestä. Mutta vaikka pessimistit olisivat oikeassa, näemme joka tapauksessa suuren teknologisen harppauksen eteenpäin ja moni asia arjessa ja yhteiskunnassa muuttuu. Jos taas arvioissaan oikeassa ovat keskitien kulkijat, kutsutaanpa heitä realisteiksi tai joksikin muuksi, näemme saman muutoksen moninkertaisena. Itse uskon, että elämme suurinta arjen, työn ja vapaa-ajan vallankumousta sitten teollistumisen.
Suomalainen yhteiskunta muuttui merkittävästi, kun siirryimme maatalousyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan. Onnistuimme hallitsemaan tuon rakenteita ravisuttavan ja ihmisten elämää syvästi koskevan muutoksen. Hyvinvointimme on merkittävästi korkeammalla tasolla kuin sata vuotta sitten kaikilla inhimillisellä ja taloudellisilla mittareilla mitattuna. Nyt meillä on mahdollisuus vastaavanlaisiin muutoksiin.
Kun aloitin ministerinä, ajatuksenani oli asettaa kaksi työryhmää. Toinen koskisi digitalisaatiota ja toinen teollisuutemme uudistamista. Lopulta päädyin siihen, että nämä asiat on yhdistettävä. Näin viime vuonna syntyi kansallisen tekoälyohjelman valmistelu Suomen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Työn tavoitteena on kiihdyttää tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä suomalaisissa yrityksissä ja julkisissa palveluissa.
Tekoälyohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta johtava maa tekoälyn soveltamisessa. Tekoäly on osaltaan vastaus tuottavuuden kasvun tarpeeseen ja työikäisen väestön vähenemiseen. Sen avulla meidän on mahdollista tehdä asiat fiksummin ja nostaa näin hyvinvointiamme.
Suomalaiset yritykset niin teollisuudessa kuin palveluissa voivat uudistaa toimintaansa soveltamalla robotiikkaa ja tekoälyä. Tuemme yritysvetoisten innovaatioekosysteemien kehittymistä, joissa yritykset voivat kehittää uutta liiketoimintaa yhdessä mm. tutkimusorganisaatioiden kanssa. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää rohkeutta investoida uuteen, niin yritysten kuin valtiovallan puolelta.
Uuden teknologian hyödyntäminen ja käyttöönotto edellyttää myös toimintatapojen ja työn organisoinnin muutosta, jotta uudesta saadaan kaikki hyöty irti. Näin työssä tapahtuvan innovaatiotoiminnan avulla saadaan nostettua yritysten tuottavuutta ja yritysten siirtymistä uusiin toiminta- ja liiketoimintamalleihin. Ei saa käydä niin, että tekoälyn ja digitalisaation avulla tehdään vääriä asioita entistä tehokkaammin.
Business Finland, Tekesistä ja Finprosta vuoden alussa muodostettu valtion organisaatio vauhdittaa innovaatioita ja kiihdyttää yritysten globaalia kasvua. Business Finland on käynnistänyt neljän vuoden ohjelman, jossa käytetään 160 miljoonaa euroa tekoälyn ja alustatalouden kehitykseen.
Olemme myös käynnistämässä tekoälykiihdyttämöä tekoälyn käyttöönoton nopeuttamiseksi. Merkittävä uudistus on ollut myös Finnish Center for Artificial Intelligence FCAI, jossa Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto ovat yhdistäneet voimansa tekoälytutkimuksessa. Ja julkisia palveluita kehitetään Aurora-palvelulla, joka tulee toimimaan kansalaisen virtuaalisena assistenttina eri elämäntilanteissa.
Entä sitten tekoälyn uhat? Uusien ilmiöiden ja nopeasti kehittyvien alojen yhteydessä tulee luonnollisesti arvioida myös riskejä ja uhkia. Elokuvateollisuus on jo vuosikymmenten kuluessa tehnyt tässä osansa. Erityismaininnan ansaitsevat kaksi tietokonetta: HAL 9000 elokuvasta 2001:Avaruusseikkailu sekä Skynet Terminator-elokuvasta. Nämä superälykkäät tietoiset koneet muodostuivat uhaksi ihmiselle. Kiitän Hollywoodia ajattelevien koneiden havainnollistamisesta ja toivotan menestystä muiden aiheiden parissa.
Tekoälyyn liittyy perustavanlaatuisia kysymyksiä, mutta uhkien ja riskien osalta katse kannattaa kääntää tuomionpäivän skenaarioita lähemmäksi. Monen mieltä kaihertaa nimittäin huoli omasta työstä ja toimeentulosta. Vievätkö koneet työpaikat? On selvää, että työelämässä nähdään muutoksia. Koneet vievät työpaikkoja. Ja koneet luovat ja auttavat luomaan työpaikkoja. Arvioiden mukaan tekoälyn rohkea ja innovatiivinen hyödyntäminen voi lisätä työpaikkojen määrää ja kiihdyttää selvästi talouskasvua. Suomella on erinomaiset lähtökohdat hyötyä tekoälyn soveltamisesta. Suomi on toisena Yhdysvaltain jälkeen 11 kehittyneen maan vertailussa, jossa arvioitiin tekoälyn mahdollistamaa talouskasvupotentiaalia eri maissa. Työn tuottavuus voi lisääntyä jopa 40 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Uskon, että tekoälystä tulee ja tekoäly on tukiäly, jonka avulla ihmiset voivat keskittyä jo nyt rutiinitehtävien sijaan vaativampiin töihin. Monet näistä töistä vaativat enemmän logiikkaa, ongelmanratkaisutaitoja ja kokonaisuuksien hallintaa; toisaalta ne usein vaativat myös enemmän empatiaa ja vuorovaikutustaitoja. Kun tekoäly on työkaveri, se edellyttää meiltä uudenlaisia työntekemisen taitoja ja tapoja. Meidän on löydettävä ja opittava oikeat tavat yhdistää teknologia ja inhimillinen osaaminen.
Työelämän turvallinen muutos on mahdollinen ja myös välttämätön. Työpaikoilla on ennakoitava muutosta ja kehitettävä henkilöstön osaamista. Elinikäiseen oppimiseen on luotava riittävät mahdollisuudet ja meidän on kehitettävä nopeita ja joustavia koulutusmalleja yritysten ja ihmisten muuttuviin tarpeisiin. Myös yksilöiden vastuu korostuu: omaa osaamistaan on kehitettävä. Muutoksen kielteisiin puoliin on vastattava politiikalla ja yhteiskunnallisilla instituutioilla. Meidän on myös demokratisoitava tekoälyosaaminen ja -taidot osaksi koko yhteiskuntaa: kouluihin, koteihin, työpaikoille – kaikkialle sinne, missä ihmiset ovat.
Hyvät kuulijat,
Tekoäly tulee, halusimmepa tai emme. Meistä kaikista riippuu suuresti, millainen Suomen tekoälyaika on. Suomi on niiden kansakuntien joukossa, jotka voivat olla etujoukossa hyötymässä tästä kehityksestä ja vahvistamassa kansalaistensa hyvinvointia. Suomella on mahdollisuus olla tekoälykehityksen harjalla. Meillä on oltava viisautta ja rohkeutta tarttua tekoälyn mahdollisuuksiin.
Toivotan Vaasan yliopiston ylioppilaskunnalle paljon onnea 50 vuoden iästä ja menestystä tulevalle puolivuosisadalle.