Suomi ja tekoäly alustatalouden aikakaudella. Finlandia-talo, 23.10.2017
Arvoisat tekoälyn ystävät, hyvät naiset ja herrat,
Kun aloitin ministerinä, ajatuksenani oli asettaa kaksi työryhmää. Toisen koskien digitalisaatiota ja toisen teollisuutemme uudistamista. Lopulta päädyin siihen, että nämä asiat on yhdistettävä.
Näin syntyi kansallisen tekoälyohjelman valmistelu Suomen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Työn tavoitteena on tukea tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä suomalaisissa yrityksissä ja julkisissa palveluissa.
Elämme suurinta arjen, työn ja vapaa-ajan vallankumousta sitten teollistumisen. Teknologia helpotti tuolloin lihasvoimaa vaativia töitä. Tänään teknologia muuttaa juristien ja lääkärien työtä.
Suomalainen yhteiskunta muuttui merkittävästi, kun siirryimme maatalousyhteiskunnassa teolliseen yhteiskuntaan.
Onnistuimme hallitsemaan tuon rakenteita ravisuttavan ja ihmisten elämää syvästi koskevan muutoksen. Hyvinvointimme on merkittävästi korkeammalla tasolla kuin sata vuotta sitten kaikilla inhimillisellä ja taloudellisilla mittareilla mitattuna.
Kehittyneissä maissa viimeisen kymmenen vuoden aikana työn tuottavuuden kasvu on hidastunut. Ikärakenteen muutoksen takia työmarkkinoilla on tulevaisuudessa yhä vähemmän ihmisiä saatavilla.
Tekoäly on osaltaan vastaus näihin ilmiöihin. Sen avulla meillä on mahdollista tehdä asiat fiksummin ja nostaa näin hyvinvointiamme.
Tekoäly ei ole uusi asia. Viime vuosien innovaatiot ovat saaneet sen kukoistamaan. Muutamassa vuodessa ehtii tapahtua paljon.
Tähän kytkeytyy myös alustatalouden edistäminen. Alustoihin kertyvä data tuo tietoa, joka ennen ei ollut kerättävissä. Ja vaikka olisikin ollut, meillä ei ollut kapasiteettia sitä käsitellä.
Datan hyödyntämiseen tarvitsemme oppivia ohjelmistoja, tekoälyä ja sen monipuolista soveltamista. Tämä luo mahdollisuuksia liiketoiminnan ja julkisten palveluiden ekosysteemeille.
Me tulemme näkemään, että liiketoimintamallit muuttuvat. Älykkäät koneet analysoivat tietoa reaaliajassa ja ennakoivat optimoiden esimerkiksi teollisuuden tai logistiikan prosesseja.
Ihmisten ja koneiden suhde kehittyy aivan uudelle tasolle. Tekoälyn avulla ihmiset voivat keskittyä jo nyt rutiinitehtävien sijaan merkitykselliseen työhön.
Työn tuottavuus voi lisääntyä jopa 40 % vuoteen 2035 mennessä. Tämä arvio perustuu tämän hetkiseen kykyymme arvioida kehitystä.
Hyvät kuulijat,
Huoli tulevasta kaihtertaa monen mielessä. Niille, jotka luovat vain uhkakuvia tekoälyn tuhovoimasta työelämässä eivätkä esitä ratkaisuja, sanon lopettakaa.
On selvää, että työelämässä nähdään muutoksia. Ennen lähdettiin sankoin joukoin savottaan. Nyt metsässä ahertavat harvesterit kuljettajineen. Entä tulevaisuudessa?
Uhkakuvista huolimatta työelämän turvallinen muutos on mahdollinen ja myös välttämätön.
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentaminen oli vastaus teollistumiseen. Työn murros ei rajoitu ainoastaan teknologiaan ja työmarkkinoihin. Sillä on vaikutuksia laajemmin yhteiskuntamme rakenteisiin ja toimintaan. Tarvitsemme päivitetyn yhteiskunnallisen toimintamallin. Tärkeintä on pitää ihminen keskiössä.
Muutoksen hedelmät eivät välttämättä jakaudu tasaisesti yhteiskunnassa. Teknologian kehitys vaikuttaa eri tavoin eri aloilla työskenteleviin. Muutoksen kielteisiin puoliin on vastattava politiikalla ja yhteiskunnallisilla instituutioilla.
Meidän on yhteistyössä etsittävä vastauksia uuden ajan ongelmiin. Tätä tehdään myös työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Työpaikoilla on ennakoitava muutosta ja kehitettävä henkilöstön osaamista. Koulutusjärjestelmän tehtävä on luoda elinikäiseen oppimiseen riittävät mahdollisuudet. Yksilöillä on vastuunsa oman osaamisensa kehittämisestä.
Se, kuinka hyvin osaamme hyödyntää omat vahvuutemme, on kiinni työorganisaatioiden kyvystä uudistua. Organisaatioiden täytyy pohtia, miten ne saavat pidettyä työntekijänsä ja ennen kaikkea palkattua uusia.
Tekoäly ei saa olla vain asiantuntijoiden asia, vaan menestyksen edellytys on sen hyödyntämisen kansanomaistaminen.
Tekoälyn avulla voimme vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, lisätä demokratiaa ja edistää yritysten menestystä. Meidän on demokratisoitava tekoälyosaaminen ja -taidot osaksi koko yhteiskuntaa: kouluihin, koteihin, työpaikoille – kaikkialle sinne, missä ihmiset ovat.
Valtion tehtävänä on pitää huolta, että lainsäädäntömme tai rakenteemme mahdollistavat menestyksen tekoälyajassa. Lisäksi meidän on tehtävä valintoja ja investointeja osaamiseen. Teknologian käyttöön liittyvät eettiset kysymykset on myös ratkaistava.
Haluan, että olemme myös aktiivinen vaikuttaja ja verkottuja kansainvälisesti digitalouden sääntöjen ja tekoälyn kehittäjänä.
Hyvät kuulijat,
Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne maat, yritykset ja yksilöt, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä.
Tekoäly tulee joka tapauksessa. Meillä on mahdollisuus olla sen harjalla.
Suomi on niiden kansakuntien joukossa, jotka voivat olla etujoukossa hyötymässä tästä kehityksestä ja vahvistamassa kansalaistensa hyvinvointia. Meillä on oltava rohkeutta tarttua näihin mahdollisuuksiin.
Tarvitsemme nyt tästä päivän polttavasta aiheesta laajaa keskustelua, johon osallistuvat niin kansalaiset, yritykset kuin asiantuntijatkin. Se alkaa tänään täällä.23