Teollisuuden tulevaisuus Suomessa -seminaari Tampere 28.11.2017
Suomen elinkeino- ja teollisuuspolitiikan tulevaisuus
Arvoisat hyvinvoinnin rakentajat, hyvä seminaariyleisö,
Haluan kiittää kutsusta tähän teollisuuden tulevaisuutta käsittelevään seminaariin. Näen teollisuudella positiivisen tulevaisuuden innovaatioiden, tuottavuuden ja kansainvälisen kaupan moottorina.
Kehittyneet läntiset taloudet ja yritykset haastetaan nyt monella tavoin. Ilmastonmuutos vaatii toimintatapojen muutosta. Tänään teknologista vallankumousta vie eteenpäin robotiikka ja tekoäly.
Monessa maassa kasvun hedelmät jakautuvat epätasaisesti. Yhteiskunnallisesta osattomuudesta kumpuaa poliittisen epävakauden siemen. Tämä uhkaa yrityksille tärkeää toimintaympäristön ennakoitavuutta.
Pienelle viennistä riippuvalla maalle on elintärkeää, että muurien pystyttämisen sijaan puretaan esteitä kansainväliseltä kaupalta ja kanssakäymisestä maiden välillä. Tämän eteen teemme työtä.
Ihmisten kokemien epäkohtien syy on usein kansallisessa politiikassa, ei globalisaatiossa tai vapaakaupassa. Monelta unohtuu esimerkiksi työmarkkinoiden sopimustoiminnan merkitys tuloerojen kasvun hillinnässä. Pohjoismainen sopimisen kulttuuri on tästä hyvä esimerkki.
Hyvät kuulijat,
Suomessa edellä kuvaamani ilmiöt näkyvät rakennemuutoksen jatkumisena. Olemassa olevien yritysten toimintaa on uudistettava ja on luotava uusille tulokkaille mahdollisuudet kasvaa ja työllistää. Myös työntekijöiden osaamista on päivitettävä työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan. Tässä vastuu on niin työnantajalla, työntekijällä itsellään kuin yhteiskunnalla.
Finanssikriisin jälkeen teollisten työpaikkojen määrä on laskenut. Palveluiden merkitys on kasvanut niin teollisuusyrityksissä kuin koko kansantaloudessa. Nyt teollisen työn kysyntä on jälleen kasvussa. Monella paikkakunnalla on pulaa osaavasta työvoimasta.
On selvää, että suomalainen teollisuus ei pysty pitämään yllä kilpailukykyään mikäli sillä ei ole käytössään jatkuvaan oppimiseen sitoutunutta työvoimaa. Uusien asioiden oppiminen ja käyttöönotto on paras tapa vastata globaaliin hintakilpailuun, johon keskittyminen yksistään on tuhon tie.
Teolliset työpaikat sijaitsevat Suomessa ympäri maan. Tästä seuraa, että pidämme huolta saavutettavuudesta niin perinteisin yhteyksin kuin tietoliikenneyhteyksin, jotta voimme turvata elinkeinoelämän toimintaedellytykset koko maassa. Kun saamme elinkeinopolitiikan tukemana yritykset kasvamaan kannattavasti ja työllistämään eri puolilla Suomea, on yhteiskunnallisia ja alueellisia eroja mahdollista kaventaa.
Olen tyytyväinen, että Suomen taloudessa on tapahtunut käänne. Luottamus on palautunut, mistä kuuluu kiitos myös vastuullisille työmarkkinaosapuolille.
Olen huolissani siitä, että olemme antaneet kilpailijamaillemme vuosien etumatkan investoimalla heitä vähemmän uuteen teknologiaan. Tämä uhkaa murentaa taloutemme tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia.
On hyvä uutinen, että kone- ja laiteinvestoinnit ovat viimein kääntyneet nousuun. Verotuksella on vaikutusta siihen, minne investoidaan. Jotta Suomi olisi yrityksille houkutteleva ympäristö kasvaa, investoida ja työllistää, on tärkeää luoda yrityksille pidemmän aikavälin näkymä veropolitiikan linjasta. Tämän vuoksi verotuksen tiekartan asiantuntijavalmistelu on alkamassa ensi vuonna.
Lisäksi julkiset ja yksityiset tuotekehitys- ja innovaatiopanostukset ovat nyt kasvu-uralla. Toivon, että näiden molempien sektoreiden panostuksia voitaisiin kasvattaa siten, että julkinen ja yksityinen sektori panostavat yhdessä TKI-toimintaan neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Tekoälyn ja robotiikan lisääntymisen vaikutus tuottavuuteen tulee olemaan merkittävä. Haluan, että suomalaiset yritykset niin teollisuudessa kuin palveluissa uudistavat toimintaansa soveltamalla robotiikkaa ja tekoälyä. Meillä on tähän kansainvälisesti vertaillen hyvät edellytykset. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää rohkeutta investoida uuteen.
Tekoälyn ja robotiikan laaja käyttöönotto ja korkea osaaminen mahdollistavat sen, että voimme ylläpitää kehittää teollista työtä myös korkean kustannustason maassa.
Mielestäni toimialoilla olisi perusteltua käydä vuoropuhelua työnantajien ja palkansaajien kesken kuinka digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat alan tulevaisuuden näkymiin ja kuinka muutokseen voidaan varautua ennakolta. Lisäksi osapuolten olisi mahdollista keskustella myös laajemmin tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisestä sekä toimista, joilla alan kasvua ja pärjäämistä parannetaan.
Tämä voitaisiin kytkeä jo käynnissä oleviin hankkeisiin liitto- ja yritystasolla. Vuoropuhelun tuloksia voitaisiin hyödyntää myös politiikkalinjausten valmistelussa. Vastaavan kaltainen laaja toimialavuoropuhelu käytiin 2000-luvun alussa, kun pohdittiin globalisaation vaikutuksia Suomen talouteen.
Olemme Suomessa onnistuneet yhdistämään taloudellisen kehityksen ympäristön suojelun korkeaan tasoon. Monella kohtaa kasvun edellytykset syntyvät kestävän kehityksen vaatimuksesta. Huoli ilmastonmuutoksesta sekä raaka-aineiden niukkeneminen ajavat etsimään ja kehittämään uusia ratkaisuja, joissa energia ja materiaalit käytetään mahdollisimman tehokkaasti, puhutaan resurssiviisaudesta ja vähähiilisyydestä. Hallituksen toimissa näitä asioita edistetään otsikoiden biotalous, cleantech ja kiertotalous alla.
Hyvät kuulijat,
Valtioneuvosto hyväksyi viime vuonna valtion omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen. Periaatepäätöksen yksi keskeinen muutos omistajaohjauksen strategiassa on kehitysyhtiön perustaminen uudistamisen työkaluksi. Ensi vuoden alussa toimintansa käynnistävä Valtion kehitysyhtiö VAKE Oy antaa uusia mahdollisuuksia elinkeinopolitiikkaan.
Vake Oy:n tehtävänä on tarjota valtion omistamille yhtiöille luonnollinen kehityspolku yhtiöiden uusiutumiseksi ja omistusrakenteen kehittämiseksi.
Vaken toiminta jakautuu kahteen kokonaisuuteen. Ensinnä yhtiöön siirretään valtion omistuksessa olevia yhtiöomistuksia, joissa valtiolla on ns. finanssi-intressi.
Toisen kokonaisuuden muodostaa tavoitteellinen uuden luominen, mikä näkyy vahvasti valtioneuvoston hyväksymässä omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä. Toteutuneena esimerkkinä uuden luomisesta ovat valtion investoinnit alustatalouteen eli SoteDigi -yhtiön perustaminen.
Omistajan lähtökohdat ovat seuraavat:
Ensinnäkin yhtiöomaisuudessa kiinni olevan pääoman käyttöä tehostetaan nykyisen omistuksen aktivoimiseksi ja uuden taloudellisen aktiviteetin synnyttämiseksi Suomeen.
Toiseksi käytämme valtiota omistajana tilanteissa, joissa markkinaratkaisu ei ole riittävä. Näin valtio-omistajan tarjoaa luonnollisia kehityspolkuja yhtiöille.
Kolmanneksi pääomien irrottamisen lähtökohta ei ole budjettitalouden tasapainottaminen pääomia vähentämällä vaan pääomien kierrättäminen tehokkaammin nopeamman kasvun aikaansaamiseksi.
Tulen kutsumaan ensi vuoden alussa valtion määräysvallassa olevien yhtiöiden henkilöstön edustajia keskustelemaan, mitä ajatuksia ja odotuksia heillä on liittyen valtion omistajapolitiikkaan.
Hyvät kuulijat,
Suomen siirtyminen teollisuusyhteiskunnaksi oli aluillaan silloin, kun työntekijät alkoivat järjestäytyä. Teollisuusliitto on perustettu vastaavassa yhteiskunnallisessa murroskohdassa.
Teollisuusliiton perustaminen luo vahvan toimijan työmarkkinoille. Haluan toivottaa Teollisuusliitolle tuloksekasta taivalta työmarkkinaosapuolena rakentamassa suomalaista hyvinvointia. Vastuullisuus näkyy jo alkaneella työmarkkinakierroksella.